NUORET JA RESILIENSSI : Miten seitsemäsluokkalaisten vastoinkäymiset ja tuki ovat yhteydessä resilienssikykyyn?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Janakkalan kunnan seitsemäsluokkalaisten nuorten resilienssikykyä sekä heidän hyödyntämiään tukiverkostoja vastoinkäymistilanteissa. Työ toteutettiin yhteistyössä Janakkalan nuorisopalveluiden kanssa, jotka ovat kehittäneet resilienssin vahvistamisen mallia kunnassa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa nuorten tämänhetkisestä resilienssikyvystä ja siitä, millaisia tukikeinoja he käyttävät kohdatessaan vaikeuksia.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella yhdestä Janakkalan koulusta syksyllä 2025. Kyselyyn vastasi 44 seitsemäsluokkalaista oppilasta. Aineisto analysoitiin kuvailevalla tilastollisella analyysillä sekä regressioanalyysillä SPSS-ohjelmalla.

Tulosten mukaan suurimmalla osalla nuorista oli kohtalainen resilienssikyky. Korkeampi resilienssi oli yhteydessä siihen, että vastoinkäymiset koettiin vähemmän epämiellyttävinä. Nuoret saivat eniten tukea vanhemmilta ja ystäviltä, kun taas virallisia tukimuotoja hyödynnettiin vähemmän. Tukiverkoston määrän ja resilienssin välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Tämä viittaa siihen, että resilienssiin vaikuttavat myös muut tekijät kuin tuen määrä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että seitsemäsluokkalaisten nuorten resilienssikyky on kohtalainen. Tutkimustulokset osoittivat, että korkeampi resilienssikyky on yhteydessä siihen, että nuoret kokevat vastoinkäymiset vähemmän epämiellyttävinä. Vastoinkäymistilanteiden käsittelemiseen seitsemäsluokkalaiset käyttivät tukiverkostonaan eniten vanhempia ja ystäviä. Tuloksia voidaan hyödyntää Janakkalan nuorisopalveluiden kehittämistyössä.