Ukrainan sodan vaikutukset riskienhallinnan jatkuvuuteen suomalaisessa finanssialan yrityksessä
Lindblom, Niklas (2025)
Lindblom, Niklas
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111528138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111528138
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Suomessa vakuutusalalla toimiva finanssialan yritys. Tarkoituksena oli tutkia Ukrainan sodan vaikutuksia kohdeorganisaation riskienhallinnan jatkuvuuden hallintaan. Opinnäytetyössä jatkuvuuden hallinnasta puhutaan jatkuvuutena. Tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, millä eri tavoin Ukrainan sota on ennen sen alkamista, ja sen jälkeen vaikuttanut riskienhallinnan jatkuvuuteen suomalaisen finanssialan yrityksessä.
Opinnäytetyö vastaa tutkimuskysymyksiin, jotka ovat: Miten Ukrainan sota on vaikuttanut finanssialan yrityksen riskienhallinnan jatkuvuuteen? Millaiset vaikutukset sodalla on ollut riskien tunnistamiseen ja arviointiin? Kuinka sota on vaikuttanut yrityksen riskienhallinnan ja jatkuvuussuunnitelmien päivityksiin ja harjoituksiin? Miten organisaation kyky oppia kriiseistä ja päivittää riskienhallintaa on kehittynyt Ukrainan sodan seurauksena?
Teoreettinen viitekehys koostuu riskienhallinnasta ja jatkuvuuden hallinnasta. Riskienhallinnassa käsitellään riskienhallintaa yleisellä tasolla. Kuinka riskienhallinta luo arvoa organisaatiolle, mitkä ovat sen tavoitteet ja mitä eri työkaluja riskienhallinnassa käytetään. Jatkuvuuden hallinnassa käsitellään sen tavoitteita ja jatkuvuuden hallintaprosesseja- ja suunnitelmia. Molempia aiheita käsitellään niin yleisellä tasolla, kuin myös syventyen niiden erilaisiin tavoitteisiin ja merkityksiin organisaatiotasolla.
Opinnäytetyön empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen muodossa, soveltaen Delfoi menetelmää. Kyseessä on myös tapaustutkimus. Tutkimusaineiston keruumenetelmäksi valikoitui yhdistelmä teemahaastattelua ja syvähaastattelua, mikä mahdollisti tarkentavien kysymysten esittämisen ja haastattelun mukauttamisen tilanteen mukaan.
Teema -ja syvähaastattelussa toimeksiantajalle esitettiin avoimia kysymyksiä, jotka pohjautuivat opinnäytetyölle asetettuihin tutkimuskysymyksiin, tutkimusongelmaan sekä opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastatteluun valikoitui kohdeorganisaation riskienhallinnan asiantuntija, sekä 15 hengen asiantuntijapaneeli, joka koostui muista kohdeyrityksen riskienhallinnan asiantuntijoista.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Ukrainan sodalla on ollut suoria ja epäsuoria vaikutuksia kohdeorganisaation riskienhallinnan jatkuvuuteen. Vaikutukset eivät ole ajaneet organisaation riskienhallintaa normaalioloista poikkeusoloihin, mutta harjoituksia varautumisen suhteen on lisätty ja sidosryhmien kanssa pidettävää yhteydenpitoa on tihennetty. Merkittäväksi asioiksi tulevaisuutta ajatellen heräsi ICT-resilienssin vahvistaminen, digitaaliset uhat, tihennetyt simulaatioharjoitukset päätöksenteon tukena sekä jatkuvuussuunnitelmien systemaattinen päivittäminen.
Opinnäytetyö vastaa tutkimuskysymyksiin, jotka ovat: Miten Ukrainan sota on vaikuttanut finanssialan yrityksen riskienhallinnan jatkuvuuteen? Millaiset vaikutukset sodalla on ollut riskien tunnistamiseen ja arviointiin? Kuinka sota on vaikuttanut yrityksen riskienhallinnan ja jatkuvuussuunnitelmien päivityksiin ja harjoituksiin? Miten organisaation kyky oppia kriiseistä ja päivittää riskienhallintaa on kehittynyt Ukrainan sodan seurauksena?
Teoreettinen viitekehys koostuu riskienhallinnasta ja jatkuvuuden hallinnasta. Riskienhallinnassa käsitellään riskienhallintaa yleisellä tasolla. Kuinka riskienhallinta luo arvoa organisaatiolle, mitkä ovat sen tavoitteet ja mitä eri työkaluja riskienhallinnassa käytetään. Jatkuvuuden hallinnassa käsitellään sen tavoitteita ja jatkuvuuden hallintaprosesseja- ja suunnitelmia. Molempia aiheita käsitellään niin yleisellä tasolla, kuin myös syventyen niiden erilaisiin tavoitteisiin ja merkityksiin organisaatiotasolla.
Opinnäytetyön empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen muodossa, soveltaen Delfoi menetelmää. Kyseessä on myös tapaustutkimus. Tutkimusaineiston keruumenetelmäksi valikoitui yhdistelmä teemahaastattelua ja syvähaastattelua, mikä mahdollisti tarkentavien kysymysten esittämisen ja haastattelun mukauttamisen tilanteen mukaan.
Teema -ja syvähaastattelussa toimeksiantajalle esitettiin avoimia kysymyksiä, jotka pohjautuivat opinnäytetyölle asetettuihin tutkimuskysymyksiin, tutkimusongelmaan sekä opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen. Haastatteluun valikoitui kohdeorganisaation riskienhallinnan asiantuntija, sekä 15 hengen asiantuntijapaneeli, joka koostui muista kohdeyrityksen riskienhallinnan asiantuntijoista.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että Ukrainan sodalla on ollut suoria ja epäsuoria vaikutuksia kohdeorganisaation riskienhallinnan jatkuvuuteen. Vaikutukset eivät ole ajaneet organisaation riskienhallintaa normaalioloista poikkeusoloihin, mutta harjoituksia varautumisen suhteen on lisätty ja sidosryhmien kanssa pidettävää yhteydenpitoa on tihennetty. Merkittäväksi asioiksi tulevaisuutta ajatellen heräsi ICT-resilienssin vahvistaminen, digitaaliset uhat, tihennetyt simulaatioharjoitukset päätöksenteon tukena sekä jatkuvuussuunnitelmien systemaattinen päivittäminen.
