Metsänomistajien näkemyksiä metsän uudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta Koillismaalla

Abstract

Metsälaki muuttui vuoden 2014 alussa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää metsänomistajien näkemyksiä metsänuudistamisesta ja jatkuvasta kasvatuksesta Koillismaalla uuden lain myötä. Opinnäytetyön kyselytutkimus toteutettiin kirjekyselynä syksyllä 2014. Tutkimuksen tilaajina olivat Metsänhoitoyhdistys Kuusamo ry sekä Metsänhoitoyhdistys Salla ry. Tavoitteena oli saada tietoa metsänhoitoyhdistysten neuvonnan tarpeista metsänuudistamisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Lisäksi selvitettiin metsänomistajien vajaatuottoisten metsien käsittelyä, koska kestävän metsätalouden rahoituslaki muuttuu ja metsänuudistamisen tuki poistuu vuonna 2015. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa metsänomistajien kokemuksia Koillismaalla tärkeästä säätöaurauksesta. Tutkimuksen otos oli 500 metsänomistajaa, joista puolet oli tilakooltaan yhdistysten suurimpia metsänomistajia. Lopulliseksi vastausprosentiksi saatiin 34 % ja vastaajista 74 % omisti metsää yli 101 ha. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla SPSS-ohjelmalla.

Metsänhoitoyhdistysten alueella metsänomistajat pitivät nykyisiä metsänuudistamismenetelmiä käyttökelpoisina ja hyvinä metsän kasvun kannalta. Säätöaurausta pidettiin yleisesti toimivana maanmuokkaustapana ja maanmuokkauksiin haluttiin satsata edelleen metsänlain muutoksesta huolimatta. Jatkuva kasvatus kiinnosti, mutta samalla menetelmän käyttökelpoisuus arvelutti erityisesti puuntuotantoa tavoittelevia metsänomistajia. Kaikkein vähiten metsiään uudistaneet metsänomistajat toivoivat neuvontaa metsänuudistamisessa, kun taas jatkuvassa kasvatuksessa neuvontaa toivoivat tavoitteiltaan hyvin erilaiset metsänomistajat. Tietämättömyys jatkuvasta kasvatuksesta erottui hyvin tuloksissa. Tutkimuksesta selvisi, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen vähenee, kun metsänuudistamisen tuki poistuu ja uudistaminen on jatkossa omarahoitteista.

Metsänomistajat tarvitsivat jatkossakin neuvontaa metsänuudistamisen kaikkien vaiheiden osalta. Monet metsänomistajat eivät ymmärtäneet, että vajaatuottoisten metsien uudistaminen on silti kannattavaa, vaikka metsänuudistamisen tuki poistuu. Osa metsänomistajista suhtautui kielteisesti säätöaurauksen käyttöön, minkä vuoksi perustelut aurauksen käytölle sekä metsänomistajien neuvonta maanmuokkaustavan valinnassa on hyvin tärkeää eikä sitä saisi sivuttaa neuvontatilanteessa. Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet ovat rajalliset Koillismaalla, mutta menetelmästä kiinnostuneita metsänomistajiakin on. Sen vuoksi menetelmään liittyvä osaaminen on tärkeä osa metsäneuvojan työtä.

The purpose of this study was to investigate views among the forest owners related to forest regeneration and continuous cover forestry as a service of the forest management associations. It is based on a postal questionnaire to private forest owners within Koillismaa region. It was executed in co-operation with Forest Management Associations Kuusamo and Salla. Furthermore, it was important to find out a need of guidance in regeneration and uneven-aged forest management, because of the recent changes in the Forest Act and financial support to silviculture. There was a demand from Forest Management Associations to study how the changes could affect the forest owners’ will to regenerate their underproductive forests after the end of the Kemera state support in 2015. One goal of this study was to survey forest owners’ experiences about forestry ploughing, which is a commonly used method in land preparation in the region. The questionnaire was sent to 500 forest owners in the selected region. Half of those were the biggest owners by calculating their forestry land coverage. The final count of questionnaire responses totaled 34 percent and almost three quarters of forest owners owned more than 101 hectares of forest. That was a valuable result to make trustworthy conclusions due to those forest owners’ being better experienced of regeneration and land preparation.

The most important finding was that forest owners considered both present regeneration methods and land preparations methods generally practicable and well-productive. In addition, they were willing to invest their forestry incomes from clearcutting into an appropriate land preparation method despite of the changes in Forest Act. Those who had less experience in regeneration felt the need of guidance of it most important while all kinds of forest owners were interested in continuous cover forestry at least a bit despite of their main goal in forest management. Forest owners’ lack of knowledge about continuous cover forestry was obvious. According the results, forest owners were not eagerly willing to regenerate their underproductive forests without Kemera support and some of them did not want to regenerate those forests at all.

The need of guidance in regeneration is the most important service especially for inexperienced members of forest management associations. Some of the forest owners did not understand that it is still profitable to regenerate underproductive forests even if the support from state stopped. The reasons for using forestry ploughing have to be explained properly to forest owners so that they understand why such brutal looking land preparation is needed.