Minkälaista tukea työikäiset muistisairaat tarvitsevat? : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Kerilahti, Anni; Luukkanen, Janni-Peppiina (2025)
Kerilahti, Anni
Luukkanen, Janni-Peppiina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111428100
Tiivistelmä
Muistisairaudet koskettavat yhä useammin myös työikäisiä. Tämä tuo mukanaan uusia haasteita niin sairastuneille, heidän läheisilleen kuin palvelujärjestelmillekin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä systemaattinen kirjallisuuskatsaus työikäisten muistisairaiden tuen tarpeesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä sekä omaa että muiden asiasta kiinnostuneiden tietoutta työikäisistä muistisairaista, sekä kehittää omaa ammatillista osaamistamme kyseisestä aiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin Medline (PubMed)-, MEDIC- sekä CINAHL (EBSCO)- tietokantoja. Tutkimusten valinnassa käytettiin ennalta-asetettuja sisäänotto- sekä pois-sulkukriteerejä. Lopulliseen katsaukseen sisällytettiin yhdeksän tutkimusta, jotka valittiin mukaan Prisma Flow 2020- diagram- prosessin mukaisesti. Tutkimukset arvioitiin Joanna Briggs instituutin tarkastuslistoja hyödyntäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella syntyi viisi pääluokkaa, jotka koskivat työikäisten muistisairaiden tuen tarvetta. Tulosten perusteella työikäiset muistisairaat tarvitsivat yksilöllistä ja monipuolista tukea. Keskeisiä tukimuotoja olivat jälkidiagnostinen tuki, työelämässä tarjottu tuki ja mahdollisuudet mielekkään ja merkityksellisen arjen jatkuvuudelle. Lisäksi tärkeänä koettiin vertaistuki, joka omalta osaltaan ehkäisi syrjäytymistä. Palveluiden tuli olla oikein kohdennettuja ja helposti saatavilla olevia. Perhelähtöisyys ja läheisten tukeminen korostui jokaisella osa-alueella.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäiset muistisairaat tarvitsevat monipuolista ja yksilöllistä tukea. Tuen tulee olla ikään sopivaa ja osallistavaa ja huomioida muistisairaan elämänvaihe, identiteetti sekä toimijuus. Diagnoosi muuttaa merkittävästi sairastuneen arkea ja käsitystä tulevaisuudesta, minkä vuoksi tuen tulisi kattaa lääketieteellisen hoidon ohella myös psykososiaalinen apu sekä arjen mielekkyyden tukeminen.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin Medline (PubMed)-, MEDIC- sekä CINAHL (EBSCO)- tietokantoja. Tutkimusten valinnassa käytettiin ennalta-asetettuja sisäänotto- sekä pois-sulkukriteerejä. Lopulliseen katsaukseen sisällytettiin yhdeksän tutkimusta, jotka valittiin mukaan Prisma Flow 2020- diagram- prosessin mukaisesti. Tutkimukset arvioitiin Joanna Briggs instituutin tarkastuslistoja hyödyntäen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tulosten perusteella syntyi viisi pääluokkaa, jotka koskivat työikäisten muistisairaiden tuen tarvetta. Tulosten perusteella työikäiset muistisairaat tarvitsivat yksilöllistä ja monipuolista tukea. Keskeisiä tukimuotoja olivat jälkidiagnostinen tuki, työelämässä tarjottu tuki ja mahdollisuudet mielekkään ja merkityksellisen arjen jatkuvuudelle. Lisäksi tärkeänä koettiin vertaistuki, joka omalta osaltaan ehkäisi syrjäytymistä. Palveluiden tuli olla oikein kohdennettuja ja helposti saatavilla olevia. Perhelähtöisyys ja läheisten tukeminen korostui jokaisella osa-alueella.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäiset muistisairaat tarvitsevat monipuolista ja yksilöllistä tukea. Tuen tulee olla ikään sopivaa ja osallistavaa ja huomioida muistisairaan elämänvaihe, identiteetti sekä toimijuus. Diagnoosi muuttaa merkittävästi sairastuneen arkea ja käsitystä tulevaisuudesta, minkä vuoksi tuen tulisi kattaa lääketieteellisen hoidon ohella myös psykososiaalinen apu sekä arjen mielekkyyden tukeminen.
