Käyttäjätutkimus osaamisen tunnustamiseen ja osaamisen näyttöön liittyvien käytäntöjen kehittämiseksi Xamkissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa AMK-opiskelijoiden kokemuksia ja tarpeita osaamisen tunnustamisen (OT) prosessista Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa sekä kerätä ideoita heiltä ja eri sidosryhmätoimijoilta prosessin kehittämiseksi, erityisesti osaamisen näytön osalta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa toimeksiantajalle opiskelijan näkökulmasta sujuvan osaamisen tunnustamisen prosessin kehittämiseksi.

Xamkin internet- ja intranet-sivujen perusteella määriteltiin ensin prosessin mukainen opiskelijapolku. Aiemman osaamisen tunnustamista ja opiskelijakokemusta koskevan tutkimustiedon sekä opiskelijapolun pohjalta laadittiin kysely, jolla pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymykseen, miten opiskelijat arvioivat prosessia. Opiskelijoille sekä opetus- ja tukipalveluhenkilöstön edustajille toteutettujen, BIKVA-menetelmän mukaisten haastattelujen avulla pyrittiin vastaamaan kysymykseen, miten haastatellut tulkitsevat aiemman aineistonkeruun tuloksia, millaisia kriittisiä pisteitä he prosessista tunnistavat ja millaisia kehittämisehdotuksia heillä herää. Kyselytulosten numeeristen tulosten analyysi oli kuvailevaa ja kyselyn avovastaukset sekä haastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella laadittiin palvelupolkukuvaus OT-prosessista ja lopuksi yhteiskehittämisen työpajassa määriteltiin suunnitteluohjurit prosessin tulevalle kehittämiselle.

Opiskelijoiden kokemukset vaihtelivat jokaisen kyselyväittämän osalta. Parhaimman tuloksen saivat opiskelijoiden ohjeisiin perehtyminen sekä kokemus opintojen nopeutumisesta osaamisen tunnustamisen myötä. Heikoimmat arviot koskivat ohjeiden riittävyyttä, selkeyttä ja hyödynnettävyyttä, hakulomakkeen käytettävyyttä, näyttösopimuksen löydettävyyttä sekä näyttöohjeiden selkeyttä ja aikataulua. Keskimäärin kokonaisarvio prosessista oli neutraali. Suurin osa vastaajista piti prosessia melko hyvänä. Kyselyn ja haastattelujen avulla kyettiin tunnistamaan OT-prosessin keskeisimmät kehittämiskohteet ja kriittiset pisteet.

Opinnäytetyön tuotoksina suunnitteluohjurit ja palvelupolkukuvaus mahdollistavat OT-prosessin jatkokehittämisen opiskelijakokemuksen parantamiseksi. Aiemman tutkimustiedon perusteella Xamkin osaamisen tunnustamisen käytäntöjä olisi perusteltua kehittää huomioiden alakohtaiset erot sekä ohjaukselliset tarpeet. Osaamisen tunnustamista olisi perusteltua tarkastella pedagogisena ratkaisuna, jossa hakijalle tarjotaan tukea ja fasilitointia oman osaamisensa tunnistamiseen ja sanoittamiseen.

The purpose of this thesis was to conduct user research on the process of recognition of competence at Xamk and to gather information from various stakeholder groups to support future development of the process, particularly regarding the demonstration of competence. The aim was to produce insights for the commissioner to enable further development and ensure a smooth recognition process from the student’s perspective.

Based on Xamk’s website and intranet, a student journey was first outlined. Using this student journey and prior research data on recognition of competence and student experience, a survey was designed and conducted among bachelor’s degree students to evaluate the process. BIKVA-method interviews were carried out with students and staff to answer the research questions: how do interviewees interpret the survey results, and what critical points and developmental needs do they identify in the process? The numerical survey data was analyzed descriptively, while responses to the open-ended questions and interview data were analyzed using content analysis. Based on the results, a student journey map was designed. In a co-creation workshop, students and staff formulated design drivers for future development.

Student experiences varied across all survey statements. The highest ratings were given to students’ own familiarization with the instructions and their experience of the acceleration of studies due to recognition of competence. The lowest ratings concerned the adequacy, clarity and usability of the instructions, the usability of the application form, and regarding the demonstration of competence, the irretrievability of the agreement and the clarity and timing of receiving instructions for the demonstration. Average overall assessment of the process was neutral. Most of the respondents considered the process quite good. Based on the survey results the most focal developmental needs and critical points of the process were identified in the interviews.

As a result of this thesis, design drivers and a student journey map – based on interviews and survey results – were produced to support the further development of recognition of competence to improve student experience. Based on prior research, it is recommended to develop practices that consider the differing aspects of different educational sectors and to develop a pedagogy of recognition of competence, where students are supported and guided in recognizing and articulating their competence.