IPS-työhönvalmennuksen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin HUS Psykiatriassa
Korpelainen, Petra (2025)
Korpelainen, Petra
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728214
Tiivistelmä
Työ on merkityksellinen osa ihmisen elämää, ja työkyvyn tukeminen on tärkeää työikäisten kuntoutuksessa. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävä syy työkyvyttömyyteen, mutta ne eivät estä työn tekemistä. IPS-työhönvalmennus tarjoaa näyttöön perustuvan menetelmän, jolla voidaan tukea yksilön toivetta työllistyä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuspalvelun nykytilannetta palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytetyössä IPS-työhönvalmennusta tutkitaan hyödyntämällä palvelumuotoilua, ja sen menetelmiä, joiden avulla tunnistetaan ja määritetään palvelun vahvuudet ja hyvät käytännöt, kipupisteet ja kehittämisen kohteet sekä tutkitaan, miten valituilla palvelumuotoilun menetelmillä voidaan kehittää IPS-työhönvalmennuspalvelua.
IPS-työhönvalmennuksen ammattilaisten käyttäjäkokemuksia palveluntarjoamisesta selvitettiin laadullisin menetelmin käyttämällä muotoiluluotainta ja yhteiskehittämisen työpajaa. Aineiston analyysissa käytettiin laadullisia menetelmiä, jotka olivat sisällönanalyysi, teemoittelu ja samankaltaisuuskaavio. Tulokset kiteytettiin visuaalisesti ja kirjallisesti samankaltaisuuskaavioksi, suunnitteluohjureiksi ja empatiakartaksi.
Analyysin, tulosten ja johtopäätösten mukaan HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuspalvelussa on monia vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä kipupisteitä ja kehittämisen kohteita. Vahvuudet ja hyvät käytännöt liittyvät HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuksen toimintamalliin, IPS-tiimiin, IPS-työhönvalmentajiin, yleisesti IPS-toimintamalliin ja verkostotyöhön. Kipupisteet ja kehittämisen kohteet liittyvät HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuksen toimintamalliin, IPS-työhönvalmentajan työaikaan ja resursseihin, kokemukseen ja osaamiseen, työtapoihin ja työtehtäviin sekä työllistämiseen ja työnantajayhteistyöhön. Palvelumuotoilun menetelmiin oltiin pääosin tyytyväisiä, ne toimivat ja niitä toivottiin hyödynnettävän lisää IPS-työhönvalmennuksen kehittämisessä.
IPS-työhönvalmennuspalvelun nykytilasta saatua tietoa voidaan hyödyntää HUS Psykiatriassa palvelun sisäisessä kehittämisessä. Tiedosta voivat hyötyä myös muut IPS-työhönvalmennuspalvelua tarjoavat tai palvelua käyttöönottavat tahot IPS-työhönvalmennuspalvelun kehittämisessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuspalvelun nykytilannetta palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytetyössä IPS-työhönvalmennusta tutkitaan hyödyntämällä palvelumuotoilua, ja sen menetelmiä, joiden avulla tunnistetaan ja määritetään palvelun vahvuudet ja hyvät käytännöt, kipupisteet ja kehittämisen kohteet sekä tutkitaan, miten valituilla palvelumuotoilun menetelmillä voidaan kehittää IPS-työhönvalmennuspalvelua.
IPS-työhönvalmennuksen ammattilaisten käyttäjäkokemuksia palveluntarjoamisesta selvitettiin laadullisin menetelmin käyttämällä muotoiluluotainta ja yhteiskehittämisen työpajaa. Aineiston analyysissa käytettiin laadullisia menetelmiä, jotka olivat sisällönanalyysi, teemoittelu ja samankaltaisuuskaavio. Tulokset kiteytettiin visuaalisesti ja kirjallisesti samankaltaisuuskaavioksi, suunnitteluohjureiksi ja empatiakartaksi.
Analyysin, tulosten ja johtopäätösten mukaan HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuspalvelussa on monia vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä sekä kipupisteitä ja kehittämisen kohteita. Vahvuudet ja hyvät käytännöt liittyvät HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuksen toimintamalliin, IPS-tiimiin, IPS-työhönvalmentajiin, yleisesti IPS-toimintamalliin ja verkostotyöhön. Kipupisteet ja kehittämisen kohteet liittyvät HUS Psykiatrian IPS-työhönvalmennuksen toimintamalliin, IPS-työhönvalmentajan työaikaan ja resursseihin, kokemukseen ja osaamiseen, työtapoihin ja työtehtäviin sekä työllistämiseen ja työnantajayhteistyöhön. Palvelumuotoilun menetelmiin oltiin pääosin tyytyväisiä, ne toimivat ja niitä toivottiin hyödynnettävän lisää IPS-työhönvalmennuksen kehittämisessä.
IPS-työhönvalmennuspalvelun nykytilasta saatua tietoa voidaan hyödyntää HUS Psykiatriassa palvelun sisäisessä kehittämisessä. Tiedosta voivat hyötyä myös muut IPS-työhönvalmennuspalvelua tarjoavat tai palvelua käyttöönottavat tahot IPS-työhönvalmennuspalvelun kehittämisessä.
