Kumppaniymmärryksen muodostaminen neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutuksessa : kuntoutusyhteistyön palvelumuotoilu Kelan ja hyvinvointialueiden välillä
Mikkola, Sari; Räty, Ville (2025)
Mikkola, Sari
Räty, Ville
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111227852
Tiivistelmä
Neurokehityksellisten häiriöiden diagnoosien merkittävä kasvu viime vuosina on lisännyt kuntoutuksen tarvetta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tietoa eri toimijoiden välillä neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuksesta lasten ja nuorten asiakasryhmässä.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään terveydenhuollon toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä lasten ja nuorten neurokehityksellisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta, kuntoutukseen ohjautumisesta sekä tulevaisuuden kuntoutustarpeista. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin kuvaamaan Kelan ja terveydenhuollon välistä neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuksen ekosysteemiä.
Tutkimusaineisto muodostui Kelan Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektissa (Kirjo-projekti) kerätystä kyselyaineistosta (n=447) sekä yhteiskehittämisen työpajoissa saavutetusta tiedosta. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, tilastollista tarkastelua sekä yhteiskehittämisen työpajoja, joiden avulla muodostettiin kumppaniprofiilit hyvinvointialueiden terveydenhuollon toimijoista sekä neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuksen ekosysteemikartta.
Tutkimuksen mukaan kuntoutuspalveluiden kysyntä ylittää tällä hetkellä niiden saatavuuden. Pitkät hoito- ja tutkimusjonot viivästyttävät lasten neurokehityksellisien häiriöiden diagnosointia ja kuntoutukseen pääsyä. Vastaajien mukaan perustasolla tuotettuja matalan kynnyksen palveluita tulisi tarjota perheille nykyistä laajemmin varhaisen vaiheen tukena heti huolen herätessä. Toimivassa kuntoutusprosessissa keskeisinä perheiden tukimuotoina nähdään psykoedukaatio ja palveluohjauksen vahvistaminen. Kumppaniymmärryksen lisääminen auttaa ymmärtämään samassa ekosysteemissä toimivien tahojen tarpeita ja mahdollisuuksia kuntoutuksen järjestämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden palveluita ja palvelujärjestelmiä sekä kuntoutuksen ekosysteemiä kehitettäessä.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään terveydenhuollon toimijoiden kokemuksia ja näkemyksiä lasten ja nuorten neurokehityksellisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuudesta, kuntoutukseen ohjautumisesta sekä tulevaisuuden kuntoutustarpeista. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin kuvaamaan Kelan ja terveydenhuollon välistä neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuksen ekosysteemiä.
Tutkimusaineisto muodostui Kelan Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektissa (Kirjo-projekti) kerätystä kyselyaineistosta (n=447) sekä yhteiskehittämisen työpajoissa saavutetusta tiedosta. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista sisällönanalyysia, tilastollista tarkastelua sekä yhteiskehittämisen työpajoja, joiden avulla muodostettiin kumppaniprofiilit hyvinvointialueiden terveydenhuollon toimijoista sekä neurokehityksellisten häiriöiden kuntoutuksen ekosysteemikartta.
Tutkimuksen mukaan kuntoutuspalveluiden kysyntä ylittää tällä hetkellä niiden saatavuuden. Pitkät hoito- ja tutkimusjonot viivästyttävät lasten neurokehityksellisien häiriöiden diagnosointia ja kuntoutukseen pääsyä. Vastaajien mukaan perustasolla tuotettuja matalan kynnyksen palveluita tulisi tarjota perheille nykyistä laajemmin varhaisen vaiheen tukena heti huolen herätessä. Toimivassa kuntoutusprosessissa keskeisinä perheiden tukimuotoina nähdään psykoedukaatio ja palveluohjauksen vahvistaminen. Kumppaniymmärryksen lisääminen auttaa ymmärtämään samassa ekosysteemissä toimivien tahojen tarpeita ja mahdollisuuksia kuntoutuksen järjestämisessä. Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden palveluita ja palvelujärjestelmiä sekä kuntoutuksen ekosysteemiä kehitettäessä.
