Rokote-epäröintiin vaikuttavat tekijät
Peltola, Inga-Lis; Reinikka, Susanna (2025)
Peltola, Inga-Lis
Reinikka, Susanna
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728343
Tiivistelmä
Rokote-epäröinti on lisääntyvä ilmiö yhteiskunnassamme. Rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien mielipiteitä on tutkittu Suomessa vähän. Kansainvälisesti on käynyt ilmi, että kriittiset asenteet ovat yleistyneet ja lisääntyneet pandemioiden jälkeen. Harhakäsitykset, asenteet ja huoli rokotteiden haittavaikutuksista on lisännyt rokote-epäröintiä, mutta taustalla voivat myös olla hyvinkin käytännölliset syyt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa ihmisten rokote-epäröintiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta väestön asenteista rokotteisiin. Saatua tietoa voidaan hyödyntää kriittisesti rokotteisiin suhtautuvien oikeanlaiseen kohtaamiseen ja luotettavan informaation antamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluna, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin enemmän avointa dialogia ja luotettavaa informaatiota rokotteista. Heidän koulutustaustaansa pidettiin riittämättömänä. Lääkeyhtiöiden puolueettomuutta epäiltiin ja rehellistä keskustelua haittavaikutuksista kaivattiin enemmän. Yksi suurimmista syistä epäröinnin taustalla olivat pandemiat ja niiden aiheuttama pelko, sekä epäluottamuspula viranomaistahoja kohtaan. Uhkailu ja pakottaminen johtavat hyvin harvoin myönteisiin asenteisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on suuri vastuu ja merkitys rokotusepäröinnin ehkäisemisessä. On tärkeää, että ammattilaisilta saatu informaatio on luotettavaa ja ajantasaista. Asioista täytyy käydä avointa ja rehellistä keskustelua. Yleisesti tarjolla olevan informaation tulisi myös olla luottamusta herättävää ja puolueetonta. Monipuolinen tieto, johon kuuluu myös tutkittu tieto rokotteiden riskeistä, on äärimmäisen tärkeää. Kriittisesti suhtautuvien kanssa vuoropuhelun täytyy olla aitoa niin terveydenhuollon palveluissa kuin julkisuudessa. Huoli rokotteista ja niiden turvallisuudesta täytyy kuulla ja ymmärtää, että epävarmuus ja epätietoisuus ovat usein rokote-epäröinnin taustalla. Pandemioihin liittyvät massiiviset kampanjat, julkinen negatiivinen markkinointi, sekä vakavat haittavaikutukset aiheuttavat lähes aina negatiivisia mielipiteitä rokotteista ja niiden turvallisuudesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa ihmisten rokote-epäröintiin vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta väestön asenteista rokotteisiin. Saatua tietoa voidaan hyödyntää kriittisesti rokotteisiin suhtautuvien oikeanlaiseen kohtaamiseen ja luotettavan informaation antamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastatteluna, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin enemmän avointa dialogia ja luotettavaa informaatiota rokotteista. Heidän koulutustaustaansa pidettiin riittämättömänä. Lääkeyhtiöiden puolueettomuutta epäiltiin ja rehellistä keskustelua haittavaikutuksista kaivattiin enemmän. Yksi suurimmista syistä epäröinnin taustalla olivat pandemiat ja niiden aiheuttama pelko, sekä epäluottamuspula viranomaistahoja kohtaan. Uhkailu ja pakottaminen johtavat hyvin harvoin myönteisiin asenteisiin.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuollon ammattihenkilöillä on suuri vastuu ja merkitys rokotusepäröinnin ehkäisemisessä. On tärkeää, että ammattilaisilta saatu informaatio on luotettavaa ja ajantasaista. Asioista täytyy käydä avointa ja rehellistä keskustelua. Yleisesti tarjolla olevan informaation tulisi myös olla luottamusta herättävää ja puolueetonta. Monipuolinen tieto, johon kuuluu myös tutkittu tieto rokotteiden riskeistä, on äärimmäisen tärkeää. Kriittisesti suhtautuvien kanssa vuoropuhelun täytyy olla aitoa niin terveydenhuollon palveluissa kuin julkisuudessa. Huoli rokotteista ja niiden turvallisuudesta täytyy kuulla ja ymmärtää, että epävarmuus ja epätietoisuus ovat usein rokote-epäröinnin taustalla. Pandemioihin liittyvät massiiviset kampanjat, julkinen negatiivinen markkinointi, sekä vakavat haittavaikutukset aiheuttavat lähes aina negatiivisia mielipiteitä rokotteista ja niiden turvallisuudesta.
