Lapsiperheiden huvipuistovierailun kohteen valintaan vaikuttavat tekijät

Abstract

Huvipuistossa työskennellessä kuulee päivittäin erilaisia asiakaspalautteita puistoon liittyen, sekä myönteisiä että kriittisempiäkin. Asiakkaat vertailevat usein huvipuistoja keskenään ja pohdiskelevat sitä, miten ja miksi muissa huvipuistoissa tehdään asiat eri lailla, ja millä tavoin muut puistot ovat parempia kuin toiset. Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä perusteella suomalaiset lapsiperheet päättävät, missä huvipuistossa he vierailevat. Lapsiperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa on vähintään yksi alaikäinen lapsi. Tutkimus rajattiin käsittelemään neljää isoa suomalaista huvipuistoa: Linnanmäkeä, Särkänniemeä, Tykkimäkeä ja PowerParkia.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu huvipuistoja, elämyksiä, asiakaskokemusta ja asiakkaan odotuksia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tietoperustassa käsitellään elämyksiä yleisesti sekä matkailuelämyksen eri vaiheita, asiakaskokemuksen eri näkökulmia ja sen yhteyttä asiakkaan odotuksiin. Lopuksi käsitellään lyhyesti huvipuistojen historiaa ja työn kohteena olevia suomalaisia huvipuistoja.

Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaiset lapsiperheet. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jonka tiedonkeruumenetelmänä toimi kyselylomake. Kysely luotiin Webropol-ohjelmalla ja se lähetettiin kuuteen eri lapsiperheryhmään Facebookissa. Kysely oli auki 1.-13.4.2025 ja siihen vastasi yhteensä 93 henkilöä. Kyselyyn saadut vastaukset analysoitiin Webropolin analysointityökaluja hyödyntämällä.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että tärkeimmät tekijät lapsiperheille huvipuistovierailun kohdetta valittaessa on puiston hintataso, sijainti ja laitevalikoima. Huvipuiston turvallisuutta pidettiin myös tärkeänä, mutta se ei ollut kolmen tärkeimmän tekijän joukossa. Päätöksenteossa korostuivat siis pääosin taloudelliset ja käytännölliset tekijät. Asiakaspalvelun laatua pidettiin vastaajien mielestä tärkeänä, mutta se ei päässyt tärkeimpien tekijöiden joukkoon.

Tuloksissa ilmenneet vastaajien kehittämisideat kohdistuivat huvipuistojen hintoihin, lippuvaihtoehtoihin, laitevalikoimaan ja ruokailuvaihtoehtoihin. Lapsiperheet kokivat huvipuistojen hinnat liian korkeiksi saatuihin vastineisiin nähden ja kaipasivat sopivampia lipputuotteita. Ruokailuvaihtoehdot koettiin epäterveellisiksi ja laaduttomiksi, ja erikoisruokavalioihin sopivia vaihtoehtoja kaivattiin. Lisäksi toivottiin monipuolisemmin laitteita kaikenikäisille lapsille.

Tutkimustulosten pohjalta on tehty kehittämisehdotuksia sekä jatkotutkimusehdotuksia. Huvipuistot voisivat tarjota erilaisiin budjetteihin sopivia valmiita tuotepaketteja sekä Premium-kokonaisuuksia/-tuotteita asiakkaille, jotka ovat valmiita käyttämään enemmän rahaa vierailuun. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää asiakaspalvelun laadun merkitystä huvipuistojen asiakkaille kvalitatiivisella tutkimuksella.