Työohjeet sytosentrifugointiin ja Papanicolaou-värjäykseen Tampereen ammattikorkeakoulun sytologian opiskeluun
Kukkonen, Lassi; Parikainen, Aliisa (2025)
Kukkonen, Lassi
Parikainen, Aliisa
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111728244
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli päivittää työohjeet uusimman tiedon mukaan ja lisätä niihin havainnollistavia kuvia. Työ toteutettiin tulostettavana doc-tiedostona sytologian oppimateriaaliksi Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille. Tavoitteena oli tukea opiskelijoiden oppimista ja tulevaisuuden työelämää selvittämällä, miten sytosentrifugointi ja Papanicolaou-värjäys tehdään laadukkaasti ja mitä yleisiä virhelähteitä niihin liittyy. Selvitettiin myös, millaiset ovat hyvät työohjeet ja mitä niissä on tärkeä ottaa huomioon.
Sytosentrifugointi ja Papanicolaou-värjäys ovat yleisessä käytössä olevia sytologian menetelmiä. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmaan Tampereen ammattikorkeakoulussa kuuluu patologian opintojakso ja sytologia on osa sitä. Sytosentrifugointi parantaa solujen säilymistä ja näkyvyyttä, mikä helpottaa niiden morfologisten piirteiden arviointia. Papanicolaou-värjäyksen ansiosta solujen rakenteelliset muutokset voidaan havaita luotettavasti ja tehokkaasti. Näiden menetelmien yhdistelmä muodostaa perustan monien sytologisten näytteiden diagnostiikalle ja on siksi hyvin olennainen osa sytologian opiskelua.
Mietittiin myös, miten ohjeita voisi jatkossa kehittää käyttäjäpalautteen avulla. Esimerkiksi lisäämällä enemmän havainnollistavia kuvia tai virheiden tunnistuslistoja.
Sytosentrifugointi ja Papanicolaou-värjäys ovat yleisessä käytössä olevia sytologian menetelmiä. Bioanalytiikan tutkinto-ohjelmaan Tampereen ammattikorkeakoulussa kuuluu patologian opintojakso ja sytologia on osa sitä. Sytosentrifugointi parantaa solujen säilymistä ja näkyvyyttä, mikä helpottaa niiden morfologisten piirteiden arviointia. Papanicolaou-värjäyksen ansiosta solujen rakenteelliset muutokset voidaan havaita luotettavasti ja tehokkaasti. Näiden menetelmien yhdistelmä muodostaa perustan monien sytologisten näytteiden diagnostiikalle ja on siksi hyvin olennainen osa sytologian opiskelua.
Mietittiin myös, miten ohjeita voisi jatkossa kehittää käyttäjäpalautteen avulla. Esimerkiksi lisäämällä enemmän havainnollistavia kuvia tai virheiden tunnistuslistoja.
