Kenttälymykorento (Micromus angulatus) kirvatorjunnan tehostajana vadelmatunnelissa
Hoilijoki, Ella (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828487
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111828487
Tiivistelmä
Kirvat ovat yksi merkittävimmistä tuholaisista vadelman tunneliviljelyssä. Samaan aikaan, kun sallittujen kemiallisten torjunta-aineiden määrä vähenee, kirvapaine ja torjuntatarve kasvavat kasvutunnelin suotuisissa olosuhteissa. Biologinen torjunta tarjoaa ympäristöystävällisemmän tavan torjua kirvoja ja muita kasvintuhoojia.
Opinnäytetyön kenttäkokeessa tutkittiin, kuinka tehokkaasti kenttälymykorento (Micromus angulatus) torjuu vadelman kirvoja tunneliviljelyssä. Kokeessa käytettiin kahta torjuntaeliökäsittelyä, joista toisessa kirvatorjunta perustui kenttälymykorentoon, kirvasääskeen ja pihaharsokorentoon. Verrokkikäsittelyssä käytettiin kirvasääskeä ja pihaharsokorentoa. Koe toteutettiin Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:n vadelmatunneleissa Lepaalla touko-kesäkuussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helle Oy.
Koetunneleita oli yhteensä yhdeksän. Kenttälymykorennot levitettiin tiistaisin ja kokeen havainnointi tehtiin seuraavan viikon maanantaina. Havainnoinnissa laskettiin kirvat jokaisen koetunnelin satunnaisesti valituista koetaimista ylä-, ala- ja keskilehdiltä. Saatuja kirvojen laskentatuloksia verrattiin käsittelyiden välillä.
Kokeen tulosten perusteella kenttälymykorentokäsittelyssä havaittiin merkittävästi pienempi kirvasumma verrattuna verrokkikäsittelyyn. Kenttälymykorennosta ei tehty havaintoja kokeen aikana, mutta tunneleiden keskilämpötiloja tarkastellessa todettiin, että olosuhteet olivat suotuisat kenttälymykorennon toiminnalle. Aphids are among the most significant pests in raspberry tunnel cultivation. As the number of permitted chemical pesticides decreases, aphid pressure and the need for control increase under the favorable conditions of tunnel cultivation. Biological control provides a more environmentally friendly way to manage plant pests.
In the field experiment of the thesis, the effectiveness of the brown lacewing (Micromus angulatus) in controlling aphids in raspberry tunnel cultivation was studied. Two biological control treatments were included in the experiment: one treatment consisted of the brown lacewing, the aphid midge, and the green lacewing, while the control treatment consisted of the aphid midge and the green lacewing only. The experiment was carried out in the raspberry tunnels of Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy in Lepaa during May and June. The commissioning company for the thesis was Helle Oy.
In experiment were nine tunnels. The brown lacewings were released every Tuesday, and observations were made the following Monday. During each observation, aphids were counted from randomly selected test plants in each tunnel, from upper, middle, and lower leaves. The obtained aphid count results were then compared between the treatments.
Based on the results, the total number of aphids was significantly lower in the treatment that included the brown lacewing compared to the control treatment. No direct observations of brown lacewings were made during the experiment, but when examining the average tunnel temperatures, it can be concluded that the conditions were favourable for the activity of the brown lacewing.
Opinnäytetyön kenttäkokeessa tutkittiin, kuinka tehokkaasti kenttälymykorento (Micromus angulatus) torjuu vadelman kirvoja tunneliviljelyssä. Kokeessa käytettiin kahta torjuntaeliökäsittelyä, joista toisessa kirvatorjunta perustui kenttälymykorentoon, kirvasääskeen ja pihaharsokorentoon. Verrokkikäsittelyssä käytettiin kirvasääskeä ja pihaharsokorentoa. Koe toteutettiin Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy:n vadelmatunneleissa Lepaalla touko-kesäkuussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Helle Oy.
Koetunneleita oli yhteensä yhdeksän. Kenttälymykorennot levitettiin tiistaisin ja kokeen havainnointi tehtiin seuraavan viikon maanantaina. Havainnoinnissa laskettiin kirvat jokaisen koetunnelin satunnaisesti valituista koetaimista ylä-, ala- ja keskilehdiltä. Saatuja kirvojen laskentatuloksia verrattiin käsittelyiden välillä.
Kokeen tulosten perusteella kenttälymykorentokäsittelyssä havaittiin merkittävästi pienempi kirvasumma verrattuna verrokkikäsittelyyn. Kenttälymykorennosta ei tehty havaintoja kokeen aikana, mutta tunneleiden keskilämpötiloja tarkastellessa todettiin, että olosuhteet olivat suotuisat kenttälymykorennon toiminnalle.
In the field experiment of the thesis, the effectiveness of the brown lacewing (Micromus angulatus) in controlling aphids in raspberry tunnel cultivation was studied. Two biological control treatments were included in the experiment: one treatment consisted of the brown lacewing, the aphid midge, and the green lacewing, while the control treatment consisted of the aphid midge and the green lacewing only. The experiment was carried out in the raspberry tunnels of Tyrvännön Marja ja Vihannes Oy in Lepaa during May and June. The commissioning company for the thesis was Helle Oy.
In experiment were nine tunnels. The brown lacewings were released every Tuesday, and observations were made the following Monday. During each observation, aphids were counted from randomly selected test plants in each tunnel, from upper, middle, and lower leaves. The obtained aphid count results were then compared between the treatments.
Based on the results, the total number of aphids was significantly lower in the treatment that included the brown lacewing compared to the control treatment. No direct observations of brown lacewings were made during the experiment, but when examining the average tunnel temperatures, it can be concluded that the conditions were favourable for the activity of the brown lacewing.