Lastensuojelun aineiston analysoiminen tilastollisen tutkimuksen menetelmillä

Abstract

Sosiaalisten ongelmien kanssa työskentely on monimutkaista ja ilmiöitä on vaikea kuvata numeraalisesti. Sosiaalityössä on paljon tallennettua dataa mutta sitä hyödynnetään päätöksenteon tukena vielä hyvin vähän. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on demonstroida, kuinka sosiaalihuollon ilmiöitä kuvaavaa aineistoa voidaan analysoida tilastollisen tutkimuksen keinoin ja tutkia millaisia havaintoja aineistosta voidaan tehdä.

Tutkimuksessa käytettävä aineisto on vapaasti saatavissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämässä Sotkanetissä. Aineistosta on valikoitu näytteitä huomioiden kunkin tilastollisen analyysimenetelmän erityispiirteet.

Tietojohtaminen on elintärkeää nykypäivän taloudellisten haasteiden kanssa kamppailevassa ja jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tietojohtamisen avulla voidaan kerätä ja hallinnoida tietoa, jota voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Sosiaalihuollon tietojohtaminen on perustunut lähinnä talouslukujen ja suoritteiden seuraamiseen, eikä toimenpiteiden vaikuttavuudesta, ongelmien taustalla vaikuttavista ilmiöistä tai vaikkapa asiakaspoluista ole juurikaan tilastollista tutkimusta. Hyvinvointialueilla on nähtävissä muutos siihen suuntaan, että kerättyä asiakasdataa aletaan hyödyntämään raportointikäyttöön. Eri asiakastietojärjestelmistä saatavaa dataa yhdistetään tietoallasratkaisuissa ja sitä päästään analysoimaan aivan uudella tavalla. Asiakasdataa on olemassa vuosikymmenien ajalta, joka mahdollistaa myös esimerkiksi ennustemallien rakentamisen.

Sosiaalityön tutkimus on suurelta osin kvalitatiivista ja hyvin työlästä toteuttaa. Tässä opinnäytetyössä keskitytään tutkimaan aineistoa tilastotieteen menetelmillä. Vaikka tutkimus on luonteeltaan demonstratiivinen, johti se kuitenkin mielenkiintoisiin havaintoihin.

Opinnäytetyössä havaittiin, että riski joutua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle vaihtelee iän, sukupuolen ja olinpaikan mukaan. Lisäksi aineiston analyysin perusteella, ei voida tukea yleistä hypoteesia siitä, että lastensuojelun avohuollon tukitoimiin satsaaminen vähentäisi kodin ulkopuolelle sijoittamista. Sijoitusten syitä ja seurauksia tutkittaessa voitiin löytää kodin ulkopuolelle sijoittamista selittäviä indikaattoreita. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen 25 vuoden ajan. Opinnäytetyössä rakennetun ennustemallin mukaan sijoitusten nouseva trendi voisi kuitenkin olla muuttumassa.

Tilastollisen tutkimuksen menetelmät ja tekoälyn hyödyntäminen voisivat olla apuna vastaamassa hyvinvointialueiden taloushaasteisiin ja vähentämässä inhimillistä kärsimystä. Tukitoimien räätälöinti ja hyvien käytänteiden tunnistaminen sekä oikea-aikaiset, tarpeeksi varhaisessa vaiheessa tehdyt sijoitukset voisivat olla seurausta tilastollisen tutkimuksen lisäämisestä lastensuojelun kentällä.