Yhdessä tunteiden äärellä: opintopiiri kasvatusyhteistyön menetelmänä
Pylvänen, Riikka (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928617
Tiivistelmä
Lapsen tunnetaidot kehittyvät ensisijaisesti vuorovaikutussuhteissa, joista merkittävin on lapsen ja vanhemman välinen suhde. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat olennaisesti vanhemman omat tunnetaidot. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat lapsen tunnetaitojen tukemiseen suunnitelmallisesti varhaiskasvatuksen arjessa, mutta vanhempien tunnetaitojen universaali tukeminen on edelleen vähemmän rakenteellista ja vaikeammin saavutettavaa.
Opinnäytetyössä pohditaan, olisiko varhaiskasvatuksen kasvatusyhteistyöhön mahdollista kehittää vanhemmuuden tukeen keskittyvää toimintamallia, joka istuisi erityisesti varhaiskasvatuksen sosionomien työnkuvaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vanhempien vertaistuelliseen opintopiirityöskentelyyn perustuvaa menetelmää tukemaan vanhempien tunnetaitoja. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Nokian varhaiskasvatuksen henkilöstön ja asiakasperheiden kanssa. Prosessi eteni kahdessa kehittämissyklissä, joiden aikana opintopiirin sisältöä suunniteltiin, pilotoitiin ja arvioitiin. Osana kehittämistyötä koostettiin tutkimusaineisto vanhemmille toteutetun alkukyselyn ja opintopiirin jälkeisen lomakehaastattelun vastauksista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osallistuminen vertaistuelliseen opintopiiriin vaikutti myönteisesti vanhempien itsetuntemukseen, tunnetaitoihin ja mentalisaatiokykyyn. Vanhemmat raportoivat muuttaneensa joitain toimintatapojaan perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vertaiskeskustelut koettiin voimaannuttavina ja vertaisuus loi kokemusta ymmärretyksi tulemisesta. Ryhmän anonymiteetin koettiin helpottavan avointa keskustelua. Vertaistukiryhmien toimintaedellytyksiin tai vertaissuhteiden ylläpitoon liittyvä sitoutuminen koettiin kuitenkin haasteeksi.
Tutkimuksen perusteella pieni ryhmäkoko, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luominen sekä riittävän pitkä opintopiirin kokonaiskesto ovat keskeisiä edellytyksiä menetelmän toimivuudelle. Kehittämisprosessi osoitti, että uuden toimintatavan juurruttaminen varhaiskasvatuksen kentälle edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä ja riittäviä rakenteellisia resursseja. Opinnäytetyö tarjoaa lupaavan pohjan vanhemmuuden tukeen keskittyvän menetelmän jatkokehittämiselle ja sen integroimiselle osaksi kasvatusyhteistyötä sekä Nokialla että laajemmin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. A child’s emotional competence develops primarily within interpersonal relationships, the most significant of which is the relationship between the child and the parent. The quality of these interactions is strongly influenced by the parent’s own emotional skills. While the National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care provides systematic guidance for supporting children’s emotional development in everyday settings of early childhood education, the universal support of parents’ emotional skills remains less structured and more difficult to access.
Bachelor´s thesis examines the potential for developing a model of practice within early childhood education collaboration that focuses on supporting parenthood and aligns particularly well with the professional role of bachelors´ of social services working in early childhood education. The aim of the study was to design and develop a peer-support–based study circle method to strengthen parents’ emotional competence. The development process was carried out in collaboration with early childhood education staff and client families in the city of Nokia, Finland. The project proceeded through two development cycles during which the study circle content was designed, piloted, and evaluated. As part of the process, research data were collected through an initial survey and a post–study circle questionnaire interview conducted with parents. The data were analyzed using qualitative content analysis.
The findings indicate that participation in the peer-support study circle had a positive impact on parents’ self-awareness, emotional skills, and capacity for mentalization. Parents reported having modified certain parenting practices to promote family well-being. Peer discussions were experienced as empowering, and the sense of mutual understanding fostered by peer interaction enhanced participants’ feeling of being heard and validated. The anonymity of the group was perceived as facilitating open and honest discussion. However, participants identified challenges related to maintaining commitment to peer group activities and sustaining peer relationships beyond the sessions.
The study concludes that small group size, the establishment of a safe and encouraging atmosphere, and a sufficiently long overall duration are key prerequisites for the effectiveness of the method. The development process demonstrated that embedding a new model of practice within early childhood education requires long-term commitment and adequate structural resources. Bachelor´s thesis provides a promising foundation for the continued development of a parent-support method and its integration into collaborative educational practices both in Nokia and more broadly within Finnish early childhood education.
Opinnäytetyössä pohditaan, olisiko varhaiskasvatuksen kasvatusyhteistyöhön mahdollista kehittää vanhemmuuden tukeen keskittyvää toimintamallia, joka istuisi erityisesti varhaiskasvatuksen sosionomien työnkuvaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää vanhempien vertaistuelliseen opintopiirityöskentelyyn perustuvaa menetelmää tukemaan vanhempien tunnetaitoja. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Nokian varhaiskasvatuksen henkilöstön ja asiakasperheiden kanssa. Prosessi eteni kahdessa kehittämissyklissä, joiden aikana opintopiirin sisältöä suunniteltiin, pilotoitiin ja arvioitiin. Osana kehittämistyötä koostettiin tutkimusaineisto vanhemmille toteutetun alkukyselyn ja opintopiirin jälkeisen lomakehaastattelun vastauksista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että osallistuminen vertaistuelliseen opintopiiriin vaikutti myönteisesti vanhempien itsetuntemukseen, tunnetaitoihin ja mentalisaatiokykyyn. Vanhemmat raportoivat muuttaneensa joitain toimintatapojaan perheen hyvinvoinnin edistämiseksi. Vertaiskeskustelut koettiin voimaannuttavina ja vertaisuus loi kokemusta ymmärretyksi tulemisesta. Ryhmän anonymiteetin koettiin helpottavan avointa keskustelua. Vertaistukiryhmien toimintaedellytyksiin tai vertaissuhteiden ylläpitoon liittyvä sitoutuminen koettiin kuitenkin haasteeksi.
Tutkimuksen perusteella pieni ryhmäkoko, turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luominen sekä riittävän pitkä opintopiirin kokonaiskesto ovat keskeisiä edellytyksiä menetelmän toimivuudelle. Kehittämisprosessi osoitti, että uuden toimintatavan juurruttaminen varhaiskasvatuksen kentälle edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä ja riittäviä rakenteellisia resursseja. Opinnäytetyö tarjoaa lupaavan pohjan vanhemmuuden tukeen keskittyvän menetelmän jatkokehittämiselle ja sen integroimiselle osaksi kasvatusyhteistyötä sekä Nokialla että laajemmin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa.
Bachelor´s thesis examines the potential for developing a model of practice within early childhood education collaboration that focuses on supporting parenthood and aligns particularly well with the professional role of bachelors´ of social services working in early childhood education. The aim of the study was to design and develop a peer-support–based study circle method to strengthen parents’ emotional competence. The development process was carried out in collaboration with early childhood education staff and client families in the city of Nokia, Finland. The project proceeded through two development cycles during which the study circle content was designed, piloted, and evaluated. As part of the process, research data were collected through an initial survey and a post–study circle questionnaire interview conducted with parents. The data were analyzed using qualitative content analysis.
The findings indicate that participation in the peer-support study circle had a positive impact on parents’ self-awareness, emotional skills, and capacity for mentalization. Parents reported having modified certain parenting practices to promote family well-being. Peer discussions were experienced as empowering, and the sense of mutual understanding fostered by peer interaction enhanced participants’ feeling of being heard and validated. The anonymity of the group was perceived as facilitating open and honest discussion. However, participants identified challenges related to maintaining commitment to peer group activities and sustaining peer relationships beyond the sessions.
The study concludes that small group size, the establishment of a safe and encouraging atmosphere, and a sufficiently long overall duration are key prerequisites for the effectiveness of the method. The development process demonstrated that embedding a new model of practice within early childhood education requires long-term commitment and adequate structural resources. Bachelor´s thesis provides a promising foundation for the continued development of a parent-support method and its integration into collaborative educational practices both in Nokia and more broadly within Finnish early childhood education.