DNA:n eristyksen pitoisuuteen ja puhtauteen vaikuttavat tekijät
Heino, Maaria; Rönkönharju, Pipsa (2025)
Heino, Maaria
Rönkönharju, Pipsa
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928618
Tiivistelmä
Molekyylibiologia on bioanalyytikon ammattiin liittyvä biologian haara, jossa tutkitaan muun muassa DNA:ta. DNA sisältää ihmisen geenit, joita tutkimalla saadaan paljon tietoa esimerkiksi ihmisen perimästä ja geneettisistä sairauksista. Geenejä tutkimalla erilaisia geneettisiä sairauksia voidaan pystyä havaitsemaan ja hoitamaan nopeammin. Jotta geenejä voidaan tutkia, pitää DNA pystyä eristämään muusta solumateriaalista. DNA:ta pystytään eristämään monin eri menetelmin. Yksi näistä menetelmistä on silikamatriisimenetelmä.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa pdf-muotoinen, sähköinen työohje Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille molekyylibiologian opintojaksoa varten. Työohjeen tarkoituksena oli tarjota selkeät ohjeet DNA:n eristyksen työvaiheisiin. Opinnäytetyön raportin tavoite oli avata eristyksen eri työvaiheiden merkitystä sekä kertoa molekyylibiologian ja DNA:n eristyksen taustoista. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mikä silikamatriisimenetelmä on ja miten se toimii, mitkä tekijät vaikuttavat DNA:n eristyksen pitoisuuteen sekä puhtauteen ja millainen on hyvä työohje. Opinnäytetyöraporttimme vastaa kuhunkin kysymykseen selkeästi ja kattavasti.
DNA:n eristäminen on tarkka ja herkkä prosessi. Sen vuoksi luotiin kokonaisuus, jossa esitetään DNA:n eristyksessä huomioitavia asioita. DNA:n eristämisen onnistumisella on suuri vaikutus eristetystä DNA:sta tehtäviin tutkimuksiin. Tulosten perusteella DNA:n eritykseen vaikuttavat niin preanalyyttiset kuin analyyttiset tekijät. Näyteputken valinta, säilytysolosuhteet, työtavat ja työtilat sekä käytettävät työvälineet ja reagenssit vaikuttavat eristyksen onnistumiseen.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työohje, joka ohjeistaa DNA:n eristyksen suorittamiseen kokoverinäytteestä silikamatriisimenetelmällä. Menetelmä perustuu pylvääseen sidottuun silikamatriisiin, johon DNA tarttuu, jolloin epäpuhtaudet saadaan pestyä pois korkeilla ionivahvuuksilla. Itse työohjeen tuli olla selkeä, johdonmukainen ja käyttää oikeaa modusta, käskymuotoa, tekstissä. Jatkokehittämisehdotuksina opinnäytetyölle voisivat olla DNA:n eristäminen muunlaisesta näytemateriaalista kuten kudoksesta tai DNA:n pitoisuuden ja puhtauden mittaamiseen käytettävien laitteiden käytöstä. Laitteiden käytöstä voisi myös esimerkiksi tehdä selkeät käyttöohjeet.
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa pdf-muotoinen, sähköinen työohje Tampereen ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille molekyylibiologian opintojaksoa varten. Työohjeen tarkoituksena oli tarjota selkeät ohjeet DNA:n eristyksen työvaiheisiin. Opinnäytetyön raportin tavoite oli avata eristyksen eri työvaiheiden merkitystä sekä kertoa molekyylibiologian ja DNA:n eristyksen taustoista. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mikä silikamatriisimenetelmä on ja miten se toimii, mitkä tekijät vaikuttavat DNA:n eristyksen pitoisuuteen sekä puhtauteen ja millainen on hyvä työohje. Opinnäytetyöraporttimme vastaa kuhunkin kysymykseen selkeästi ja kattavasti.
DNA:n eristäminen on tarkka ja herkkä prosessi. Sen vuoksi luotiin kokonaisuus, jossa esitetään DNA:n eristyksessä huomioitavia asioita. DNA:n eristämisen onnistumisella on suuri vaikutus eristetystä DNA:sta tehtäviin tutkimuksiin. Tulosten perusteella DNA:n eritykseen vaikuttavat niin preanalyyttiset kuin analyyttiset tekijät. Näyteputken valinta, säilytysolosuhteet, työtavat ja työtilat sekä käytettävät työvälineet ja reagenssit vaikuttavat eristyksen onnistumiseen.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi työohje, joka ohjeistaa DNA:n eristyksen suorittamiseen kokoverinäytteestä silikamatriisimenetelmällä. Menetelmä perustuu pylvääseen sidottuun silikamatriisiin, johon DNA tarttuu, jolloin epäpuhtaudet saadaan pestyä pois korkeilla ionivahvuuksilla. Itse työohjeen tuli olla selkeä, johdonmukainen ja käyttää oikeaa modusta, käskymuotoa, tekstissä. Jatkokehittämisehdotuksina opinnäytetyölle voisivat olla DNA:n eristäminen muunlaisesta näytemateriaalista kuten kudoksesta tai DNA:n pitoisuuden ja puhtauden mittaamiseen käytettävien laitteiden käytöstä. Laitteiden käytöstä voisi myös esimerkiksi tehdä selkeät käyttöohjeet.
