Opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksen muodostuminen Tiimiakatemiassa: asenteen, normien ja koetun käyttäytymisen hallinnan vaikutus aikomukseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian oppimisym- päristö vaikutti opiskelijoiden yrittäjyysaikomuksen muodostumiseen. Tavoitteena oli tunnistaa ne oppimis- ympäristön, yhteisön ja rakenteiden piirteet, jotka joko tukivat tai rajoittivat aikomuksen kehittymistä Tii- miakatemian toimintamallin kontekstissa. Yrittäjyysaikomus on noussut keskeiseksi teemaksi nuorten ja opiskelijoiden urasuunnittelussa. Vaikka moni harkitsee yrittäjyyttä, vain harva etenee konkreettisiin toi- miin, mikä korostaa tarvetta ymmärtää, miten oppimisympäristöt vahvistavat yrittäjyysaikomusta. Tiimiaka- temia tarjoaa tähän poikkeuksellisen kontekstin, jossa oppiminen perustuu itseohjautuvuuteen ja tekemällä oppimiseen projektien kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena Tiimiakatemian kontekstissa. Aineisto kerättiin syk- syllä 2025 kolmentoista loppuvaiheen opiskelijan teemahaastatteluilla. Haastattelut litteroitiin ja analysoi- tiin abduktiivisesti, yhdistäen Ajzenin (1991) suunnitellun käyttäytymisen teorian (Theory of Planned Beha- vior, TPB) ja aineiston vuoropuhelun. Teorian keskeiset ulottuvuudet, eli asenteet, subjektiiviset normit ja koettu käyttäytymisen hallinta ohjasivat aineiston jäsentämistä, mutta analyysi mahdollisti samalla teorian ulkopuolisten havaintojen esiin nousemisen. Tulokset osoittivat, että Tiimiakatemian oppimisympäristö vaikutti opiskelijoiden yrittäjyysaikomukseen eri- tyisesti tekemisen, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta. Asenteet yrittäjyyttä kohtaan olivat pääosin myöntei- siä ja perustuivat kokemuksiin autonomiasta, merkityksellisyydestä ja identiteetin rakentumisesta. Yhteisön yrittäjyysmyönteiset normit lisäsivät rohkeutta ja toimijuutta, mutta samanaikaisesti myös painetta mukau- tua yhteisön vakiintuneisiin toimintamalleihin. Koettu hallinta vahvistui käytännön projektien ja onnistumis- ten myötä, mutta rinnalla esiintyi epävarmuutta etenemisen suunnasta ja rakenteellisen tuen riittävyy- destä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Tiimiakatemian malli osoittautui vahvaksi alustaksi yrittäjyysaiko- muksen kehittymiselle, mutta sen vaikutus riippui tasapainosta vapauden, rakenteen ja kulttuurin välillä. Kun opiskelija sai selkeyttä, tukea oppimiseensa sekä tilaa rakentaa omaa yrittäjyysidentiteettiään, oppimis- ympäristö tuki entistä paremmin yrittäjyysaikomuksen vahvistumista ja sen siirtymistä kohti käytännön val- miuksia. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Tiimiakatemian valmennus- ja oppimisympäristöjen ke- hittämisessä siten, että ne tukevat entistä tehokkaammin yrittäjyysaikomuksen muodostumista opiskelijoilla.