Henkilöstön osallistaminen strategiaprosessiin korkeakoulussa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin henkilöstön osallistamista strategiaprosessiin korkeakoulu-kontekstissa. Strategiaprosessien kehittäminen osallistavampaan suuntaan on noussut tärkeäksi osaksi organisaatioiden johtamista. Henkilöstön osallistaminen nähdään keinona parantaa strate-gian laatua ja sitoutumista, mutta sen toteuttamiseen liittyy myös käytännön ja viestinnän haasteita.

Tutkimuksen kohteena oli Haaga-Helia ammattikorkeakoulun strategiaprosessi, joka toteutettiin lukuvuoden 2024–2025 aikana. Työn tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstö osallistettiin strategiaprosessiin, miten henkilöstö koki osallistamisen käytännöt sekä millaisia kehittämistarpeita osallistamiseen liittyy. Tutkimuksesta rajattiin ulkopuolelle strategian sisältö, muut sidosryhmät sekä myöhemmin käynnistyvä strategiaprosessin implementointivaihe.

Teoreettinen viitekehys rakentui kahdesta toisiaan täydentävästä kokonaisuudesta. Ensin tarkasteltiin strategista johtamista, sen kehitystä ja määritelmiä sekä sen käytännön toteuttamista strategiaprosessin ja strategiatyön kautta. Lisäksi kuvattiin strategisen johtamisen erityispiirteitä korkeakoulukontekstissa. Toiseksi käsiteltiin henkilöstön osallistamista strategiaprosessiin, sen merkitystä, syvyystasoja, käytäntöjä ja haasteita. Viitekehyksen pohjalta muodostettiin tämän tutkimuksen näkökulma, jonka mukaan henkilöstön osallistamisen käytännöt ja avoin strategiaviestintä muodostavat keskeisen perustan, jonka kautta syntyvät kokemukset osallistumisen aitoudesta, oikeudenmukaisuudesta ja strategiaan sitoutumisesta.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena yhdistäen määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Ensin kerättiin strategiaprosessin aikana organisaatiossa tuotetuista materiaaleista dokumenttiaineisto, joka käsiteltiin kuvailevasti. Dokumenttiaineistoa hyödynnettiin esiymmärryksen ja kontekstin muodostamisessa sekä kyselyn tekemisessä. Toinen aineisto koostui koko henkilöstölle suunnatusta kyselystä ja avoimista vastauksista. Kysely sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, ja se analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla.

Tulosten mukaan henkilöstö koki osallistamisen monipuoliseksi, mutta vaikutusmahdollisuudet ja palautteen saaminen jäivät osin rajallisiksi. Toimivimmiksi osallistamisen käytännöiksi arvioitiin ryhmäkeskustelut, esihenkilöiden strategiapäivät ja verkkoaivoriihi, kun taas johdon palautetta ja päätösten perusteluja toivottiin lisää. Viestintä tuki strategiaprosessin läpinäkyvyyttä, mutta sen dialogisuutta ja johdon näkyvyyttä pidettiin kehittämiskohteina.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että osallistamisen onnistumista vahvistavat avoin viestintä, palautteen näkyvyys sekä henkilöstöryhmien erilaiset tarpeet huomioivat osallistamisen käytännöt. Jatkossa osallistamista voidaan kehittää yhdistämällä kasvokkaisia ja digitaalisia menetelmiä, kohdentamalla osallistamista roolien ja osaamisen mukaan sekä vahvistamalla johdon ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta kaikissa strategiaprosessin vaiheissa.