Tilintarkastusriskin hallinta ja tilintarkastajan vastuu
Pajukoski, Sonja (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028815
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastusvalvontaa ja tilintarkastusvalvonnan ratkaisuja vuosilta 2024-2025. Työn tavoitteena oli löytää vastauksia tutkimuskysymykseen ”Miten tilintarkastusriski ja tilintarkastajan vastuu ovat hallittavissa ja millä tavoin tilintarkastusriskiä voidaan alentaa käytännössä?”
Tutkimuksen tietoperusta jakautui kahteen kappaleeseen. Ensimmäisessä tietoperustaluvussa käsiteltiin sitä, kuka voi toimia tilintarkastajana, millaisia ominaisuuksia tilintarkastajalta vaaditaan, millaisia vaiheita tilintarkastusprosessissa on, ja millaisia ovat tilintarkastuslain edellyttämät tilintarkastusraportit. Toisessa tietoperustaluvussa käsiteltiin tilintarkastuksen sisäistä ja ulkoista valvontaa, tilintarkastajan vastuuta sekä seuraamusjärjestelmää.
Tutkimuksen menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Määrällisessä tutkimuksessa tutkittiin PRH:n laadunvalvonnan ratkaisuja vuosilta 2024 ja 2025. Laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin tilintarkastajien näkemyksiä tilintarkastusriskin hallintaan ja tilintarkastajan rajoittamattomaan vastuuseen liittyen. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kolmen teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat tilintarkastajia, joilla oli KHT-tutkinto.
Määrällisessä tutkimuksessa selvisi, että PRH:n tilintarkastusvalvonnassa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Annetuista ratkaisuista varoitusten osuus on kasvanut, joka saattaa viitata tiukentuneeseen linjaan. Yleisimpiä puutteita olivat puutteellinen tai lähes kokonaan puuttuva dokumentointi, virheelliset lausunnot tilintarkastuskertomuksissa sekä puutteet ja virheet liitetiedoissa.
Laadullisessa tutkimuksessa selvisi, että tilintarkastusriskin ja tilintarkastajan vastuun hallinnassa korostuivat lainsäädännön, ISA-standardien ja tilintarkastusyhteisön tarkastusmetodologian noudattaminen, huolehtiminen dokumentoinnin riittävyydestä, riippumattomuudesta ja ammatillisesta skeptisyydestä sekä jatkuva kouluttautumisen, alan ajankohtaisten asioiden seuraamisen sekä verkostoitumisen tärkeys.
Tutkimuksen tietoperusta jakautui kahteen kappaleeseen. Ensimmäisessä tietoperustaluvussa käsiteltiin sitä, kuka voi toimia tilintarkastajana, millaisia ominaisuuksia tilintarkastajalta vaaditaan, millaisia vaiheita tilintarkastusprosessissa on, ja millaisia ovat tilintarkastuslain edellyttämät tilintarkastusraportit. Toisessa tietoperustaluvussa käsiteltiin tilintarkastuksen sisäistä ja ulkoista valvontaa, tilintarkastajan vastuuta sekä seuraamusjärjestelmää.
Tutkimuksen menetelmäksi valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen ja kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Määrällisessä tutkimuksessa tutkittiin PRH:n laadunvalvonnan ratkaisuja vuosilta 2024 ja 2025. Laadullisessa tutkimuksessa tutkittiin tilintarkastajien näkemyksiä tilintarkastusriskin hallintaan ja tilintarkastajan rajoittamattomaan vastuuseen liittyen. Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin kolmen teemahaastattelun avulla. Haastateltavat olivat tilintarkastajia, joilla oli KHT-tutkinto.
Määrällisessä tutkimuksessa selvisi, että PRH:n tilintarkastusvalvonnassa on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Annetuista ratkaisuista varoitusten osuus on kasvanut, joka saattaa viitata tiukentuneeseen linjaan. Yleisimpiä puutteita olivat puutteellinen tai lähes kokonaan puuttuva dokumentointi, virheelliset lausunnot tilintarkastuskertomuksissa sekä puutteet ja virheet liitetiedoissa.
Laadullisessa tutkimuksessa selvisi, että tilintarkastusriskin ja tilintarkastajan vastuun hallinnassa korostuivat lainsäädännön, ISA-standardien ja tilintarkastusyhteisön tarkastusmetodologian noudattaminen, huolehtiminen dokumentoinnin riittävyydestä, riippumattomuudesta ja ammatillisesta skeptisyydestä sekä jatkuva kouluttautumisen, alan ajankohtaisten asioiden seuraamisen sekä verkostoitumisen tärkeys.