Nuorten näkemykset deinfluencing-ilmiöstä verrattuna perinteiseen vaikuttajamarkkinointiin TikTokissa
Wargh, Marla (2025)
Wargh, Marla
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112028890
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten näkemyksiä deinfluencing- eli antivaikuttamisilmiöstä sekä vaikuttajamarkkinoinnista ja verrata niitä toisiinsa. Tutkimuksessa keskityttiin 20–30 vuotiaisiin nuoriin ja se rajattiin niin, että tutkittiin vain TikTokissa tapahtuvaa antivaikuttamista ja vaikuttajamarkkinointia.
Opinnäytetyön tietoperustassa on kaksi päälukua, joista ensimmäisessä käsitellään vaikuttajamarkkinoinnin eri muotoja, etiikkaa ja sääntelyä, erityispiirteitä sekä TikTokin roolia. Toisessa osassa käydään läpi antivaikuttamista, sen mahdollisuuksia, tavoitteita ja haasteita, vastuullisuutta sekä annetaan esimerkkejä ilmiöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 20–30-vuotiaita aktiivisia TikTokin käyttäjiä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2025. Kysymykset koskivat haastateltavien näkemyksiä vaikuttajamarkkinoinnista ja antivaikuttamisesta, sekä niiden vaikutuksista haastateltaviin.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että nuoret kokevat kummankin ilmiön olevan vaikuttavia eri tavoin. Deinfluencing- ilmiö nähtiin tarpeellisena esimerkkinä ja ajatusten herättäjänä alustalla, jossa nopea kuluttaminen on suosiossa. Vaikuttajamarkkinointia pidettiin hyvänä, kun se vaikutti haastateltavien mielestä rehelliseltä, läpinäkyvältä ja se kohtasi haastateltavien arvot. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että vaikuttava TikTok-viestintä on luotettavaa, ja että luotettavuutta herättää aitouden tunne, rehellisyys ja läpinäkyvyys.
Opinnäytetyön tietoperustassa on kaksi päälukua, joista ensimmäisessä käsitellään vaikuttajamarkkinoinnin eri muotoja, etiikkaa ja sääntelyä, erityispiirteitä sekä TikTokin roolia. Toisessa osassa käydään läpi antivaikuttamista, sen mahdollisuuksia, tavoitteita ja haasteita, vastuullisuutta sekä annetaan esimerkkejä ilmiöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavat olivat 20–30-vuotiaita aktiivisia TikTokin käyttäjiä. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2025. Kysymykset koskivat haastateltavien näkemyksiä vaikuttajamarkkinoinnista ja antivaikuttamisesta, sekä niiden vaikutuksista haastateltaviin.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että nuoret kokevat kummankin ilmiön olevan vaikuttavia eri tavoin. Deinfluencing- ilmiö nähtiin tarpeellisena esimerkkinä ja ajatusten herättäjänä alustalla, jossa nopea kuluttaminen on suosiossa. Vaikuttajamarkkinointia pidettiin hyvänä, kun se vaikutti haastateltavien mielestä rehelliseltä, läpinäkyvältä ja se kohtasi haastateltavien arvot. Tuloksien pohjalta voidaan todeta, että vaikuttava TikTok-viestintä on luotettavaa, ja että luotettavuutta herättää aitouden tunne, rehellisyys ja läpinäkyvyys.
