Kotihoito Suomessa ja Euroopassa : kirjallisuuskatsaus kotihoidon resursseihin
Kiiskilä, Kristiina; Lahti, Saila (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928630
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111928630
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen käyttöön.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kotihoidon toteuttamista Suomessa ja Euroopassa (Ruotsi, Norja, Tanska, Islan-ti, Saksa, Hollanti ja Iso-Britannia) resurssien näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa kotihoidon tuottamisen malleja ja resurssien käyttöä, jotka voisivat soveltua Keski-Suomen hyvinvointialueen tarpeisiin erityisesti tilanteessa, jossa palvelutarve kasvaa, mutta resurssit ovat rajalliset.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, koska tutkimuskysymys tavoitteli uusia näkökulmia kotihoidon toteuttamiseen Suomessa. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Sisällön analyysin toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Kahdeksi keskeiseksi teema-alueeksi nousivat teknologia ja henkilöstö.
Kotihoidon teknologiat jakaantuivat kahteen ryhmään: Asiakasta tukevaan teknologiaan (turva- ja hoivateknologia, telelääketiede, etävalvonta, digitaaliset viestintäkanavat) sekä henkilöstöä tukevaan teknologiaan (suunnittelun, raportoinnin ja johtamisen ICT-ratkaisut, työn organisointi- ja valvontateknologia).
Teknologian tutkimus ja kehittäminen keskittyvät isolta osin laajoihin digitalisaatiohankkeisiin, yhteneväisiin tietojärjestelmiin sekä etäratkaisuihin (etävalvonta, -monitorointi ja -konsultaatiot).
Tutkituissa maissa kotihoidon henkilöstöön kuuluvat lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja hoiva-avustajat. Monissa maissa sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on useita pätevyystasoja. Henkilöstön oikea kohdentaminen ja työnjaon selkeyttäminen ovat keskeisiä keinoja resurssien riittävyyden varmistamisessa.
Johtopäätöksenä väheneviin henkilöstöresursseihin vastaaminen ei edellytä pelkästään henkilöstömäärän kasvattamista, vaan ennen kaikkea tehokasta resurssien kohdentamista, teknologian hyödyntämistä ja rakenteellisia uudistuksia. Eurooppalaisissa malleissa korostuvat digitalisaatio, etäpalvelut, toimintaa tukevat teknologiat sekä selkeästi porrastetut ammattirakenteet.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kotihoidon toteuttamista Suomessa ja Euroopassa (Ruotsi, Norja, Tanska, Islan-ti, Saksa, Hollanti ja Iso-Britannia) resurssien näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa kotihoidon tuottamisen malleja ja resurssien käyttöä, jotka voisivat soveltua Keski-Suomen hyvinvointialueen tarpeisiin erityisesti tilanteessa, jossa palvelutarve kasvaa, mutta resurssit ovat rajalliset.
Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä, koska tutkimuskysymys tavoitteli uusia näkökulmia kotihoidon toteuttamiseen Suomessa. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Sisällön analyysin toteutettiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Kahdeksi keskeiseksi teema-alueeksi nousivat teknologia ja henkilöstö.
Kotihoidon teknologiat jakaantuivat kahteen ryhmään: Asiakasta tukevaan teknologiaan (turva- ja hoivateknologia, telelääketiede, etävalvonta, digitaaliset viestintäkanavat) sekä henkilöstöä tukevaan teknologiaan (suunnittelun, raportoinnin ja johtamisen ICT-ratkaisut, työn organisointi- ja valvontateknologia).
Teknologian tutkimus ja kehittäminen keskittyvät isolta osin laajoihin digitalisaatiohankkeisiin, yhteneväisiin tietojärjestelmiin sekä etäratkaisuihin (etävalvonta, -monitorointi ja -konsultaatiot).
Tutkituissa maissa kotihoidon henkilöstöön kuuluvat lääkärit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja hoiva-avustajat. Monissa maissa sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla on useita pätevyystasoja. Henkilöstön oikea kohdentaminen ja työnjaon selkeyttäminen ovat keskeisiä keinoja resurssien riittävyyden varmistamisessa.
Johtopäätöksenä väheneviin henkilöstöresursseihin vastaaminen ei edellytä pelkästään henkilöstömäärän kasvattamista, vaan ennen kaikkea tehokasta resurssien kohdentamista, teknologian hyödyntämistä ja rakenteellisia uudistuksia. Eurooppalaisissa malleissa korostuvat digitalisaatio, etäpalvelut, toimintaa tukevat teknologiat sekä selkeästi porrastetut ammattirakenteet.