”Kun sä tuut täältä, mä tuun täältä” : opioidikorvaushoidon hoitosuhde työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee opioidikorvaushoidossa työskentelevien ammattilaisten ja heidän asiakkaidensa välistä hoitosuhdetta. Opioidikorvaushoito on 2000-luvun aikana vakiintunut osaksi suomalaista päihdehuoltoa ja samalla hoidossa olevien määrä on kasvanut merkittävästi. Tästä huolimatta korvaushoidon kattavuus on Suomessa edelleen vähäinen verrattuna arvioon opioidien ongelmakäyttäjien määrästä. Psykososiaalisen hoidon jäsentymättömyys hoitosuosituksissa antoi tälle opinnäytetyölle aiheen tutkia työntekijöiden ja asiakkaiden välistä vuorovaikutuksellista hoitosuhdetta. Hoitomuoto rakentuu yhdistelmästä lääkkeellistä hoitoa sekä erilaisia psykososiaalisen tuen ja hoidon muotoja, jossa hoitosuhde voidaan nähdä erityisesti psykososiaalisen hoidon kannalta keskeisenä tekijänä. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla yhden korvaushoidon palveluntuottajan kolmea työntekijää. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä, ja sen tavoitteena oli selvittää hoitosuhteen laatuun ja sen rakentumiseen liittyviä tekijöitä työntekijöiden näkökulmasta.

Tutkimusaineisto analysoitiin kahdessa osassa, joilla vastattiin kahteen tutkimuskysymykseen: Miten hoitosuhde rakentuu korvaushoidossa ja millaisena hoitosuhde näyttäytyy korvaushoidon työntekijöiden kertomana? Tutkimustuloksien perusteella hoitosuhde rakentuu luottamuksen ja turvallisuuden varaan, joka oli työntekijöiden näkökulmasta ensisijainen tavoite. Hoitosuhdetta rakennetaan asiakkaiden ja työntekijöiden välisenä neuvotteluna erityisesti erilaisista vastuista ja velvollisuuksista. Myös hoitosuhteen osapuolten rooleihin liittyvä rajanveto näyttäytyi varsinkin työntekijöiden näkökulmasta merkittävänä tekijänä hoitosuhteen rakentumiselle. Asiakkaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa työntekijät joutuvat tasapainoilemaan empaattisen, inhimillisen ja tasavertaisen kohtaamisen sekä ammatillisten vaatimusten välillä. Tuloksista ilmeni myös, että hoitosuhteessa voi lopulta syntyä jaettua ymmärrystä ja uuden oppimista, mikäli osapuolet onnistuvat jäsentämään kokemukset yhteisiksi. Hoitosuhteen laatua tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä kolmen vuorovaikutusorientaation näkökulmista. Tulosten perusteella asiakaskeskeisyys oli työntekijöiden kertomuksissa vallitseva näkökulma, mutta myös asiantuntijakeskeisyyttä sekä dialogisuuteen liittyvää yhteistoiminnallisuutta voitiin nähdä aineistossa.

Opinnäytetyö tarjoaa näkökulmia opioidikorvaushoidon hoitosuhteesta tutkimalla sitä paikallisesti, mutta tarkastelee sen merkityksiä myös yleisemmällä tasolla. Korvaushoitoa pyritään kehittämään sekä entistä tehokkaammaksi että asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioivaksi hoitomuodoksi, jonka tarpeisiin eri tasoista tutkimustietoa tarvitaan. Tässä työssä tuotetulla tiedolla hoitosuhteesta voidaan auttaa myös käytännön työtä tekeviä ammattilaisia kehittämään omaa vuorovaikutuksellista hoitotyötään.