12 viikossa generatiivisen tekoälyn asiantuntijaksi : päiväkirjamuotoinen oppimisprosessi ja sen merkitys asiantuntijuuden rakentumisessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä nopea ja itseohjautuva asiantuntijuuden kehittäminen generatiivisen tekoälyn parissa käytännössä vaatii ja millaisia välineitä siinä käytetään. Tavoitteena ei ollut osoittaa tarkkaan taitotason saavuttamista, vaan ymmärtää millaisin edellytyksin asiantuntijuuden perustaa voidaan rakentaa lyhyessä ajassa. Tekoälyä hyödynnettiin erityisesti ajattelun tukena, tiedonhakuun ja erilaisiin kokeiluihin.

Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä, jossa käytettiin päiväkirjamenetelmää. Kahdentoista viikon intensiivijakso dokumentointiin päiväkirjaan, mikä mahdollisti oppimisprosessin seuraamisen ja reflektoinnin. Menetelmä osoittautui relevantiksi, koska se tarjosi rakenteen havaintojen kirjaamiseen, työkalujen käytön analysointiin ja oman kehittymisen näkyväksi tekemiseen suhteessa teoreettiseen viitekehykseen. Teoriaosuudessa käsiteltiin asiantuntijuuden rakentumista, tekoälyn ja ihmisen välistä vuorovaikutusta sekä vastuullisuuden ja eettisyyden merkitystä.

Johtopäätöksissä havaittiin, että vaikka 12 viikkoa on lyhyt aika asiantuntijuuden saavuttamiseen, voidaan sen avulla luoda vahva perusta tulevalle jatkuvalle kehitykselle. Päiväkirjamenetelmä osoitti, että asiantuntijuus rakentuu käytännön kokeilujen, työkalujen hallinnan, reflektiivisen dokumentoinnin sekä vastuullisuuden ja eettisyyden huomioimisen kautta. Näiden tekijöiden yhdistelmä osoittautui keskeiseksi, kun tavoitteena on nopea ja tavoitteellinen asiantuntijuuden kehittäminen tekoälyn aikakaudella.

Lisäksi työn lukemisesta voi olla hyötyä niille, joita kiinnostaa tekoäly ja jotka haluavat aloittaa aiheesta opiskelun. Työ tarjoaa käytännönläheisen näkymän siihen, millaisia taitoja ja ajattelumalleja tarvitaan alkuvaiheessa.

The aim of this thesis was to examine what a rapid and self-directed development of expertise in generative artificial intelligence requires in practice and what kind of tools can be used in this process. The objective was not to demonstrate the attainment of a specific skill level but rather to understand under what conditions the foundations of expertise can be built within a short period of time. Artificial intelligence was applied particularly as a support for thinking, information retrieval and various experiments.

The thesis was conducted as a practice-based study using a diary method. The twelve-week intensive period was documented in the diary, which enabled continuous monitoring and reflection of the learning process. The method proved relevant, as it provided a structure for recording observations, analyzing the use of tools and making visible the development of expertise in relation to the theoretical framework. The theoretical section addressed the construction of expertise, the interaction between humans and AI, as well as the importance of responsibility and ethics.

The conclusions revealed that although twelve weeks is a short period for achieving expertise, it can serve as a strong foundation for future development. The diary method demonstrated that expertise evolves through practical experimentation, mastery of tools, reflective documentation and attention to responsibility and ethics. The combination of these elements proved essential when the goal is the rapid and purposeful development of expertise in the age of artificial intelligence.