Varhaisen tuen prosessin tehostaminen toimihenkilö- esihenkilöiden arjessa
Nygård, Katja (2025)
Nygård, Katja
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129026
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129026
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä keskitytään varhaisen tuen prosessin käytäntöjen kehittämiseen kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten varhaisen tuen prosessi vaikuttaa työkykyyn ja työhyvinvointiin esihenkilöiden näkökulmasta sekä miten prosessia tulisi kehittää kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyössä kartoitettiin esihenkilöiden kokemuksia ja näkemyksiä varhaisen tuen prosessista, tunnistettiin prosessin käytännön haasteita sekä luotiin konkreettisia parannusehdotuksia. Keskeisiä haasteita olivat muun muassa kommunikaatiovaikeudet, työntekijöiden henkilökohtaisten asioiden arkaluonteisuus, tiedon ja koulutuksen tarve sekä työntekijän torjuva asenne. Esihenkilöt kokivat, että varhaisen tuen prosessia ei aina hyödynnetä tehokkaasti, ja he kaipaavat lisää koulutusta ja tukea haastavien keskustelujen käymiseen.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat että, varhaisen tuen prosessi vaatii kohdeorganisaatiossa selkeyttämistä ja rajapinnan parantamista työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä. Koulutuksen lisääminen, erityisesti uusille esihenkilöille, sekä tietoisuuden säännöllinen lisääminen voivat parantaa prosessin hyödyntämistä. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen, kuten työntekijöiden kuormituksen seuranta ja työhyvinvoinnin edistäminen, voi vähentää varhaisen tuen tarvetta.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat että, varhaisen tuen prosessi vaatii kohdeorganisaatiossa selkeyttämistä ja rajapinnan parantamista työterveyshuollon ja esihenkilöiden välillä. Koulutuksen lisääminen, erityisesti uusille esihenkilöille, sekä tietoisuuden säännöllinen lisääminen voivat parantaa prosessin hyödyntämistä. Ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin panostaminen, kuten työntekijöiden kuormituksen seuranta ja työhyvinvoinnin edistäminen, voi vähentää varhaisen tuen tarvetta.
