Kvinnors upplevelser av IVF: från hopp till verklighet
Snellman, Matilda (2025)
Snellman, Matilda
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129016
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112129016
Tiivistelmä
Hedelmättömyys on kasvava, terveyteen liittyvä maailmanlaajuinen ongelma. In vitro keinohedelmöitys (IVF) on tällä hetkellä yksi hoitomenetelmä lapsia haluaville naisille, jotka eivät ole tulleet raskaaksi luonnollisella tavalla. Lääketieteellisesti lisääntymisteknologian alalla on tapahtunut kehitystä, mikä on lisännyt mahdollisuuksia tulla raskaaksi. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että IVF-prosessiin liittyy usein psyykkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia paineita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, millaisia kokemuksia naisilla on IVF-prosessista ja miten prosessi vaikuttaa heidän elämäänsä.
Opinnäytetyössä kysyttiin: Mitkä tekijät vaikuttavat naisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin IVF-prossin aikana? Miten naiset kuvailevat IVF-hoidon aikana syntyviä paineita? Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin Katie Erikssonin (1994) caritativa hoitoteoria.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuustutkielmana ja lähestymistapa oli laadullinen. PubMed- ja Siencedirekt-tietokannoista etsittiin viimeisten viiden vuoden aikana julkaistuja tieteellisiä artikkeleita. Niistä valittiin kahdeksan artikkelia ja ne tutkittiin laadullisen sisältöanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että naisten kokemukset IVF-prosessista vaihtelevat jatkuvasti toivosta kärsimykseen. IVF koetaan emotionaalisena prosessina, jossa unelma äitiydestä täyttää koko heidän elämänsä. Naiset kertovat voimakkaista riittämättömyyden, häpeän ja voimattomuuden tunteista. Tunteet ovat erityisen voimakkaita silloin, kun yritykset tulla raskaaksi epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Psyykkisiä paineita lisäävät myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, jotka voivat myös rajoittaa hoitoon pääsyä.
Opinnäytetyössä kysyttiin: Mitkä tekijät vaikuttavat naisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin IVF-prossin aikana? Miten naiset kuvailevat IVF-hoidon aikana syntyviä paineita? Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin Katie Erikssonin (1994) caritativa hoitoteoria.
Tutkielma toteutettiin kirjallisuustutkielmana ja lähestymistapa oli laadullinen. PubMed- ja Siencedirekt-tietokannoista etsittiin viimeisten viiden vuoden aikana julkaistuja tieteellisiä artikkeleita. Niistä valittiin kahdeksan artikkelia ja ne tutkittiin laadullisen sisältöanalyysin avulla.
Tulokset osoittavat, että naisten kokemukset IVF-prosessista vaihtelevat jatkuvasti toivosta kärsimykseen. IVF koetaan emotionaalisena prosessina, jossa unelma äitiydestä täyttää koko heidän elämänsä. Naiset kertovat voimakkaista riittämättömyyden, häpeän ja voimattomuuden tunteista. Tunteet ovat erityisen voimakkaita silloin, kun yritykset tulla raskaaksi epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen. Psyykkisiä paineita lisäävät myös taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, jotka voivat myös rajoittaa hoitoon pääsyä.
