Fyysistä aktiivisuutta lisäävien liikunnallisten interventioiden vaikutukset autismikirjon lasten taitoihin, toiminnanohjaukseen ja terveyteen

Abstract

Autismikirjon henkilöillä on erilaisia kehitykseen ja toimintaan liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja siinä suoriutumiseen sekä yleiseen terveyteen. Haasteita ovat esimerkiksi motoriset vaikeudet, aistitiedon käsittelyn poikkeavuudet, sekä haasteet kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kuntoutus heidän kohdallaan pyritään aloittamaan varhain, koska lapsuus on taitojen kehittymisen kannalta tärkeä ikävaihe ja oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan vaikuttaa niiden kehittymiseen tehokkaimmin. Siksi pyrittiin selvittämään toimintaterapian näkökulmasta, kuinka liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuudella voitaisiin vaikuttaa autismikirjon lasten taitoihin, toiminnallisiin haasteisiin sekä terveyteen.

Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui kansainvälisistä englanninkielisistä tutkimusartikkeleista, joita haettiin eri tietokannoista mm. Janet Finna, Cinahl Ultimate ja PubMed, sisäänotto- ja poissulkukriteereitä hyödyntäen. Lopullinen aineisto valikoitui käytettäväksi, koko tekstin lukemisen jälkeen, Janet Finna tietokannasta. Tutkimukset eivät sisältäneet pelkästään toimintaterapeutin toteuttamia interventioita ja siksi tuloksia eli interventioiden vaikuttavuutta tarkasteltiin toimintaterapian prosessimalli OTIPM:n avulla ja erityisesti sen sisältämän Transaktionaalisen toiminnan mallin (TMO) mukaan.

Tulokset osoittavat, että fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti autismikirjon lasten taitojen ja toiminnanohjauksen kehittymiseen, parantaen myös heidän fyysistä kuntoaan ja vähentäen terveyserojen syntymistä. Tulokset osoittavat ryhmämuotoisen toiminnan ja vanhempien osallisuuden olevan myönteisesti vaikuttavia tekijöitä interventioissa. Tulosten perusteella voidaan siis ajatella, että fyysisen aktiivisuuden lisääminen ja ylläpitäminen on tärkeä osa asiakasryhmän kuntoutusta, kun se suunnitellaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne huomioon ottaen. Toimintaterapian näkökannalta on tärkeää, että toteutettava toiminta on asiakkaalle itselleen merkityksellistä.

Jatkossa on syytä tutkia pidempiaikaisten interventioiden vaikutuksia ja tulosten pysyvyyttä autismikirjon lasten kuntoutuksessa. Pohdittavaksi jäi myös, näkyvätkö hyödyt asiakkaiden normaaleissa toimintaympäristöissä.