Miljöfostran? Nej tack, vi har inte tid: en studie om vad som hindrar lärare i grundskolan att ta emot miljöfostran utifrån och hur de kan överkommas
Grankvist, Pia (2025)
Grankvist, Pia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329208
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii, miksi vain puolet peruskouluista Ekoroskin toiminta-alueella hyödyntää jäteyhtiön tarjoamaa ympäristökasvatusta, vaikka kestävä kehitys on keskeinen tavoite Suomen opetussuunnitelmassa. Tavoitteena oli tunnistaa esteitä ja mahdollisuuksia sitoutumisen lisäämiseksi sekä kehittää strategioita ja konkreettinen työkalu, joka tukee Ekoroskia yhteistyön vahvistamisessa koulujen kanssa.
Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka kohdistettiin 72 peruskoulun rehtoreille ja opettajille. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä. Lisäksi haastateltiin Kokkolan kaupungin globaalikasvatuksen tiimin johtavaa opettajaa. Tulokset analysoitiin DPSIR-mallin (Driver, Pressure, State, Impact, Response) avulla, joka tarjoaa jäsennellyn tavan ymmärtää ympäristöhaasteita ja muotoilla niihin liittyviä toimenpiteitä.
Analyysi osoittaa, että ajanpuute, tiedon puute, opettajien autonomia ja taloudelliset esteet ovat keskeisiä syitä siihen, miksi koulut eivät ota vastaan Ekoroskin ympäristökasvatusta. Samalla ilmenee, että kouluilla on laaja hyväksyntä erilaisille sisällöille, kuten oppimateriaaleille, kouluvierailuille ja opintokäynneille. Haastattelu vahvistaa, että opettajien itsenäisyys ja oppimateriaaliriippuvuus vaikuttavat vastaanottoon, mutta sitoutumista voidaan lisätä selkeällä viestinnällä ja käytännön ratkaisuilla.
Opinnäytetyö ehdottaa toimenpidesuunnitelmaa, joka sisältää konkreettisia toimia ja viestintästrategioita koulujen ympäristökasvatuksen vastaanoton vahvistamiseksi. Tulokset tukevat sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön kehitystä koulun ja yhteiskunnan välisessä ympäristökasvatuksessa.
Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka kohdistettiin 72 peruskoulun rehtoreille ja opettajille. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä. Lisäksi haastateltiin Kokkolan kaupungin globaalikasvatuksen tiimin johtavaa opettajaa. Tulokset analysoitiin DPSIR-mallin (Driver, Pressure, State, Impact, Response) avulla, joka tarjoaa jäsennellyn tavan ymmärtää ympäristöhaasteita ja muotoilla niihin liittyviä toimenpiteitä.
Analyysi osoittaa, että ajanpuute, tiedon puute, opettajien autonomia ja taloudelliset esteet ovat keskeisiä syitä siihen, miksi koulut eivät ota vastaan Ekoroskin ympäristökasvatusta. Samalla ilmenee, että kouluilla on laaja hyväksyntä erilaisille sisällöille, kuten oppimateriaaleille, kouluvierailuille ja opintokäynneille. Haastattelu vahvistaa, että opettajien itsenäisyys ja oppimateriaaliriippuvuus vaikuttavat vastaanottoon, mutta sitoutumista voidaan lisätä selkeällä viestinnällä ja käytännön ratkaisuilla.
Opinnäytetyö ehdottaa toimenpidesuunnitelmaa, joka sisältää konkreettisia toimia ja viestintästrategioita koulujen ympäristökasvatuksen vastaanoton vahvistamiseksi. Tulokset tukevat sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön kehitystä koulun ja yhteiskunnan välisessä ympäristökasvatuksessa.
