Miljöfostran? Nej tack, vi har inte tid: en studie om vad som hindrar lärare i grundskolan att ta emot miljöfostran utifrån och hur de kan överkommas

Abstract

Detta examensarbete undersöker varför endast hälften av grundskolorna inom Ekorosks verksamhetsområde använder avfallsbolagets miljöfostran, trots att hållbar utveckling är ett centralt mål i den finländska läroplanen. Syftet är att identifiera hinder och möjligheter för ökat engagemang samt att utveckla strategier och ett konkret verktyg som kan stödja Ekorosk i att stärka samarbetet med skolorna.

Studien genomfördes med hjälp av en enkätundersökning riktad till rektorer och lärare i 72 grundskolor, varav 26 svarade. En kompletterande intervju genomfördes med den ledande läraren för Karleby stads team för global fostran. Resultaten analyserades med hjälp av DPSIR-modellen (Driver, Pressure, State, Impact, Response), som erbjuder ett strukturerat sätt att förstå miljöutmaningar och formulera relevanta insatser.

Analysen visar att tidsbrist, bristande information, lärarnas autonomi och ekonomiska hinder är de främsta orsakerna till att skolor väljer bort Ekorosks miljöfostran. Samtidigt framkommer att det finns en bred acceptans för olika former av innehåll, såsom undervisningsmaterial, skolbesök och studiebesök. Intervjun bekräftar att lärarnas självständighet och beroende av läromedel påverkar mottagandet, men också att det finns potential att öka engagemanget genom tydlig kommunikation och praktiska lösningar.

Examensarbetet föreslår en handlingsplan med konkreta insatser och kommunikationsstrategier som kan stärka skolornas mottagande av miljöfostran. Resultaten bidrar till både teoretisk förståelse och praktisk utveckling av miljöpedagogik i samverkan mellan skola och samhälle.

Tämä opinnäytetyö tutkii, miksi vain puolet peruskouluista Ekoroskin toiminta-alueella hyödyntää jäteyhtiön tarjoamaa ympäristökasvatusta, vaikka kestävä kehitys on keskeinen tavoite Suomen opetussuunnitelmassa. Tavoitteena oli tunnistaa esteitä ja mahdollisuuksia sitoutumisen lisäämiseksi sekä kehittää strategioita ja konkreettinen työkalu, joka tukee Ekoroskia yhteistyön vahvistamisessa koulujen kanssa.

Tutkimus toteutettiin kyselyllä, joka kohdistettiin 72 peruskoulun rehtoreille ja opettajille. Kyselyyn vastasi 26 henkilöä. Lisäksi haastateltiin Kokkolan kaupungin globaalikasvatuksen tiimin johtavaa opettajaa. Tulokset analysoitiin DPSIR-mallin (Driver, Pressure, State, Impact, Response) avulla, joka tarjoaa jäsennellyn tavan ymmärtää ympäristöhaasteita ja muotoilla niihin liittyviä toimenpiteitä.

Analyysi osoittaa, että ajanpuute, tiedon puute, opettajien autonomia ja taloudelliset esteet ovat keskeisiä syitä siihen, miksi koulut eivät ota vastaan Ekoroskin ympäristökasvatusta. Samalla ilmenee, että kouluilla on laaja hyväksyntä erilaisille sisällöille, kuten oppimateriaaleille, kouluvierailuille ja opintokäynneille. Haastattelu vahvistaa, että opettajien itsenäisyys ja oppimateriaaliriippuvuus vaikuttavat vastaanottoon, mutta sitoutumista voidaan lisätä selkeällä viestinnällä ja käytännön ratkaisuilla.

Opinnäytetyö ehdottaa toimenpidesuunnitelmaa, joka sisältää konkreettisia toimia ja viestintästrategioita koulujen ympäristökasvatuksen vastaanoton vahvistamiseksi. Tulokset tukevat sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön kehitystä koulun ja yhteiskunnan välisessä ympäristökasvatuksessa.

This thesis investigates why only half of the primary schools within Ekorosk’s operational area make use of the waste management company’s environmental education, despite sustainable development being a central goal in the Finnish national curriculum. The aim was to identify barriers and opportunities for increased engagement and to develop strategies and a concrete tool to support Ekorosk in strengthening collaboration with schools.

The study was conducted through a survey targeting principals and teachers in 72 primary schools, with 26 responses received. A complementary interview was carried out with the lead teacher of the City of Kokkola’s team for global education. The results were analysed using the DPSIR model (Driver, Pressure, State, Impact, Response), which provides a structured approach to understanding environmental challenges and formulating relevant actions.

The analysis shows that time constraints, lack of information, teacher autonomy, and financial barriers are the main reasons schools opt out of Ekorosk’s environmental education. At the same time, there is broad acceptance of various formats, such as teaching materials, school visits, and site excursions. The interview confirms that teachers’ independence and reliance on textbooks influence reception, but also highlights the potential to increase engagement through clear communication and practical solutions.

The thesis proposes an action plan with concrete measures and communication strategies to strengthen schools’ reception of environmental education. The results contribute to both theoretical understanding and practical development of environmental pedagogy in collaboration between schools and society.