Liikkuvan senioripisteen kohtaamispysäkkitoiminta : Etsivän vanhustyön toimintamuoto Päijät-Hämeen hyvinvointialueen ja Lahden Lähimmäispalvelu ry:n kehittämistyönä
Tapaila, Sarianna (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112329203
Tiivistelmä
Suomen väestön ikääntyminen haastaa julkisen ja kolmannen sektorin toimijat kehittämään etsivän vanhustyön toimintamuotoja. Etsivässä vanhustyössä kohdataan ikäihmisiä heidän omissa asuinympäristöissään matalan kynnyksen kohtaavalla toiminnalla. Opinnäytetyössä tutkittiin Liikkuvan senioripisteen, etsivän vanhustyön uudenlaista toimintamuotoa Päijät-Hämeen alueella. RRP-Kestävät ja vaikuttavat sotepalvelut, EU-rahoitteinen hanketoiminta vuosina 2023–2025 yhdisti julkisen ja järjestötyön työparimuotoisella autolla liikkuvalla kohtaamispysäkkitoiminnalla. Covid-19-pandemian jälkeisten negatiivisten vaikutusten vähentäminen, syrjäseuduilla asuvien, vapaa-ajan toiminnoista ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden ikäihmisten tavoittaminen, kohtaaminen ja kahdensuuntainen viestiminen ovat olleet Liikkuvan senioripisteen hanketoiminnan lähtökohtina.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Liikkuvan senioripisteen hankekauden aikana saavutettuja hyviä ja kehitettäviä käytäntöjä, kohtaamispysäkkitoiminnan saavutettavuutta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Opinnäytetyössä analysoitiin tutkimusaineistosta kohtaamispysäkeillä kohdattujen asiakkaiden tavoitettavuutta, palveluihin ohjautumista, toiveita ja kehittämisajatuksia sekä asiantuntijavierailijoiden merkitystä. Liikkuvan senioripisteen hankekauden kohtaamispysäkkitoiminnasta kerättiin projektityöntekijöiden kirjaamaa kyselylomakeaineistoa kohtaamispysäkeiltä, joita toteutettiin 355 kappaletta. Tutkimusaineisto on sekä laadullinen että määrällinen. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastoanalyysin avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan Liikkuvan senioripisteen kohtaamispysäkkejä toteutettiin onnistuneesti ja toiminnassa kohdattiin paljon ikäihmisiä. Kohtaamispysäkeillä tarjottiin tietoa hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin palveluista. Kohtaamispysäkeillä asiakkaat ohjautuivat eniten kolmannen sektorin toimintaan ja palveluihin, mutta myös sote-palveluihin ja kunnan tarjoamiin palveluihin. Hankekauden aikana kehitettyjen tietopakettivihkojen avulla viestintä kehittyi yhtenäisemmäksi, ekologisemmaksi ja digisyrjäytymistä vähentäväksi. Hyvinvointialueen, järjestöjen ja kuntien asiantuntijavieraat sekä opiskelijat toivat omaa asiantuntijuuttaan ja osaamistaan kohtaamispysäkkitoimintaan. Asiakaspalautteissa korostuivat kehittämistoiveet liikenteeseen, liikuntaan, digipalveluihin ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Asiakkaat kokivat Liikkuvan senioripisteen kohtaamiset merkityksellisiksi ja saavutettaviksi.
Asiakaslähtöisellä ikääntyneiden kohtaamispysäkkitoiminnalla voidaan edistää ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvointia, parantaa asiakkaan palveluihin ohjautumista ja hyödyntää järjestöpohjaisen toiminnan resursseja tehokkaammin. Kyselylomake-aineiston kerätyn tiedon pohjalta muodostui hyvien käytänteiden huoneentaulu. Tutkimuksen avulla voidaan jatkokehittää Liikkuvan senioripisteen toimintaa osana Lahden Lähimmäispalvelu ry:n toimintaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia Liikkuvan senioripisteen hankekauden aikana saavutettuja hyviä ja kehitettäviä käytäntöjä, kohtaamispysäkkitoiminnan saavutettavuutta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita. Opinnäytetyössä analysoitiin tutkimusaineistosta kohtaamispysäkeillä kohdattujen asiakkaiden tavoitettavuutta, palveluihin ohjautumista, toiveita ja kehittämisajatuksia sekä asiantuntijavierailijoiden merkitystä. Liikkuvan senioripisteen hankekauden kohtaamispysäkkitoiminnasta kerättiin projektityöntekijöiden kirjaamaa kyselylomakeaineistoa kohtaamispysäkeiltä, joita toteutettiin 355 kappaletta. Tutkimusaineisto on sekä laadullinen että määrällinen. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastoanalyysin avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun menetelmin.
Tutkimustulosten mukaan Liikkuvan senioripisteen kohtaamispysäkkejä toteutettiin onnistuneesti ja toiminnassa kohdattiin paljon ikäihmisiä. Kohtaamispysäkeillä tarjottiin tietoa hyvinvointialueen ja kolmannen sektorin palveluista. Kohtaamispysäkeillä asiakkaat ohjautuivat eniten kolmannen sektorin toimintaan ja palveluihin, mutta myös sote-palveluihin ja kunnan tarjoamiin palveluihin. Hankekauden aikana kehitettyjen tietopakettivihkojen avulla viestintä kehittyi yhtenäisemmäksi, ekologisemmaksi ja digisyrjäytymistä vähentäväksi. Hyvinvointialueen, järjestöjen ja kuntien asiantuntijavieraat sekä opiskelijat toivat omaa asiantuntijuuttaan ja osaamistaan kohtaamispysäkkitoimintaan. Asiakaspalautteissa korostuivat kehittämistoiveet liikenteeseen, liikuntaan, digipalveluihin ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Asiakkaat kokivat Liikkuvan senioripisteen kohtaamiset merkityksellisiksi ja saavutettaviksi.
Asiakaslähtöisellä ikääntyneiden kohtaamispysäkkitoiminnalla voidaan edistää ikäihmisten osallisuutta ja hyvinvointia, parantaa asiakkaan palveluihin ohjautumista ja hyödyntää järjestöpohjaisen toiminnan resursseja tehokkaammin. Kyselylomake-aineiston kerätyn tiedon pohjalta muodostui hyvien käytänteiden huoneentaulu. Tutkimuksen avulla voidaan jatkokehittää Liikkuvan senioripisteen toimintaa osana Lahden Lähimmäispalvelu ry:n toimintaa.