Palkkakustannusmallien toteutus ja toimivuus Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmassa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin palkkakustannusmallien toteutusta ja toimivuutta Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmassa, joka toimii Suomen kansallisena EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpano-ohjelmana. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten EU:n yleisasetuksen palkkamalleja koskevat vaatimukset on otettu huomioon kansallisessa sääntelyssä, miten palkkakustannusmallit on toteutettu hallinto- ja valvontajärjestelmässä sekä millaisia käytännön haasteita mallien soveltamiseen on liittynyt. Lisäksi arvioitiin palkkakustannusmallien toimivuutta ja tunnistettiin kehittämistarpeita.

Tutkimus toteutettiin empiirisenä oikeustutkimuksena, jossa käytettiin laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, verkkokyselyllä ja valmiilla dokumenttiaineistolla. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla, käyttäen teemoittelua ja tyypittelyä monimenetelmäisesti. Menetelmien yhdistely mahdollisti ilmiön tarkastelun eri näkökulmista ja lisäsi tulosten luotettavuutta.

Tuloksissa todettiin, että palkkakustannusmallien säädösperusta on pääosin selkeä, mutta käytännön soveltamisessa ilmeni haasteita erityisesti palkkojen yksikkökustannusmallissa. Lisäksi havaittiin, että tietojärjestelmäratkaisut eivät kaikilta osin tukeneet palkkakustannusmallien toimeenpanoa, mikä lisäsi hallinnollista kuormitusta ja ohjeistuksen tarvetta.

Johtopäätöksissä todettiin, että mallien toimivuus edellyttää säädösten, ohjeistuksen ja tietojärjestelmien parempaa yhteensovittamista. Kehittämistarpeet liittyvät erityisesti valmisteluprosessin selkeyttämiseen ja vahvistamiseen, ohjeistuksen selkeyttämiseen sekä tietojärjestelmätoiminnallisuuksien kehittämiseen. Tutkimuksen tuottama tieto tukee seuraavan ohjelmakauden 2028–2034 suunnittelua tarjoamalla tietoa nykyisten mallien vahvuuksista, haasteista ja niiden kehittämismahdollisuuksista.