Employees’ perspectives on organizational values
Pajunen, Nita (2025)
Pajunen, Nita
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112429491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112429491
Tiivistelmä
The aim of the thesis was to examine whether employees are aware of their workplace values, whether organizational culture and values align, and whether employees experience conflict between their personal values and the values and culture of their workplace.
The study was conducted as an open and anonymous online survey with 712 responses and over 800 open-ended answers. Respondents represented various groups, with women and those in human health and social work activities and education sectors more prominently represented.
Nearly 90% of respondents were at least partially familiar with their workplace’s values. Lack of awareness was most often linked to insufficient communication. Alignment between culture and values varied: when these were aligned, the workplace typically had a positive atmosphere and humane leadership; in contrast, when they were in conflict, values were often perceived as empty words that did not reflect everyday reality, and money was seen as more important than humanity especially in leadership. Most respondents did not experience value conflict, but it was seen to significantly affect well-being and commitment. Well-being was also influenced by how well organizational actions reflected stated values.
The results can be used in development of value-based leadership, particularly by strengthening the compatibility between values and everyday practices. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, tuntevatko työntekijät työpaikkansa arvot, vastaavatko organisaatiokulttuuri ja arvot toisiaan sekä kokevatko työntekijät ristiriitaa omien arvojensa ja työpaikan arvojen ja kulttuurin välillä.
Tutkimus toteutettiin avoimena ja anonyymina verkkokyselynä, johon saatiin 712 vastausta. Aineisto sisälsi myös yli 800 avointa vastausta. Vastaajat edustivat hyvin erilaisia ryhmiä, kuitenkin naiset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen toimialoilla työskentelevät olivat muita enemmän edustettuina.
Lähes 90 % vastaajista tunsi organisaationsa arvot ainakin osittain. Arvojen tuntemattomuus liittyi useimmiten puutteelliseen viestintään. Organisaatiokulttuurin ja arvojen vastaavuudessa oli vaihtelua. Kun nämä vastasivat toisiaan, oli työpaikalla myös yleensä hyvä työilmapiiri ja inhimillistä johtamista, kun taas näiden ollessa ristiriidassa, arvot olivat yleensä sanahelinää, eivätkä vastanneet arkea ja rahan koettiin olevan johtamisessa inhimillisyyttä tärkeämpää. Vastaajista suurin osa ei kokenut arvokonfliktia, mutta vastauksissa korostui, että sillä on suuri merkitys työhyvinvoinnille ja sitoutumiselle. Arvokonfliktin lisäksi työhyvinvointiin nähtiin vaikuttavan sen, kuinka hyvin organisaation toiminta vastaa sen julkilausuttuja arvoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden arvojohtamisen kehittämisessä, erityisesti vahvistamalla arvojen ja arjen yhteensopivuutta.
The study was conducted as an open and anonymous online survey with 712 responses and over 800 open-ended answers. Respondents represented various groups, with women and those in human health and social work activities and education sectors more prominently represented.
Nearly 90% of respondents were at least partially familiar with their workplace’s values. Lack of awareness was most often linked to insufficient communication. Alignment between culture and values varied: when these were aligned, the workplace typically had a positive atmosphere and humane leadership; in contrast, when they were in conflict, values were often perceived as empty words that did not reflect everyday reality, and money was seen as more important than humanity especially in leadership. Most respondents did not experience value conflict, but it was seen to significantly affect well-being and commitment. Well-being was also influenced by how well organizational actions reflected stated values.
The results can be used in development of value-based leadership, particularly by strengthening the compatibility between values and everyday practices.
Tutkimus toteutettiin avoimena ja anonyymina verkkokyselynä, johon saatiin 712 vastausta. Aineisto sisälsi myös yli 800 avointa vastausta. Vastaajat edustivat hyvin erilaisia ryhmiä, kuitenkin naiset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen toimialoilla työskentelevät olivat muita enemmän edustettuina.
Lähes 90 % vastaajista tunsi organisaationsa arvot ainakin osittain. Arvojen tuntemattomuus liittyi useimmiten puutteelliseen viestintään. Organisaatiokulttuurin ja arvojen vastaavuudessa oli vaihtelua. Kun nämä vastasivat toisiaan, oli työpaikalla myös yleensä hyvä työilmapiiri ja inhimillistä johtamista, kun taas näiden ollessa ristiriidassa, arvot olivat yleensä sanahelinää, eivätkä vastanneet arkea ja rahan koettiin olevan johtamisessa inhimillisyyttä tärkeämpää. Vastaajista suurin osa ei kokenut arvokonfliktia, mutta vastauksissa korostui, että sillä on suuri merkitys työhyvinvoinnille ja sitoutumiselle. Arvokonfliktin lisäksi työhyvinvointiin nähtiin vaikuttavan sen, kuinka hyvin organisaation toiminta vastaa sen julkilausuttuja arvoja.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioiden arvojohtamisen kehittämisessä, erityisesti vahvistamalla arvojen ja arjen yhteensopivuutta.
