Transparency and Trust: Enhancing AI Ethics Communication in Governmental Contexts
Martikainen, Benitta (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529644
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan, miten eettisen tekoälyn periaatteita viestitään ja omaksutaan suomalaisessa valtionhallinnollisessa kontekstissa. Tutkimus toteutettiin sisäministeriössä, ja sen tavoitteena oli selvittää, miten organisaation sisäinen viestintä vaikuttaa henkilöstön tietoisuuteen, ymmärrykseen ja tulkintoihin tekoälyn eettisistä ohjeista sekä niiden omaksumiseen käytännön työssä.
Teoreettinen viitekehys rakentui organisaatioviestinnän, eettisen hallinnon ja teknologian käyttöönoton teorioiden ympärille. Viitekehys hyödyntää erityisesti UTAUT-mallia sekä merkityksellistämisen teoriaa selittämään, miten työntekijät muodostavat käsityksiä uusista teknologisista ja eettisistä käytännöistä julkisella sektorilla.
Empiirinen osuus toteutettiin monimenetelmällisesti. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin sisäministeriön intranetin kautta toteutetulla kyselyllä, ja kvalitatiivista aineistoa hankittiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineistonkeruu toteutettiin helmi–huhtikuussa 2025. Analyysissä yhdistettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja temaattista analyysia, jotta viestinnän, eettisen tietoisuuden ja teknologian käyttöönoton väliset yhteydet voitiin tunnistaa.
Tulokset osoittavat, että avoin, vuorovaikutteinen ja johdonmukainen sisäinen viestintä vahvistaa henkilöstön luottamusta organisaation eettisiin periaatteisiin ja tukee tekoälyohjeiden omaksumista. Sen sijaan hierarkkinen ja tekstipainotteinen viestintäkulttuuri voi rajoittaa henkilöstön osallistumista ja ymmärrystä. Tutkimus korostaa myös eettisen pohdinnan ja osallistavan vuoropuhelun merkitystä kestävän teknologisen muutoksen läpiviemisessä julkisessa hallinnossa.
Opinnäytetyö tuottaa sekä teoreettista että käytännöllistä lisäarvoa eettisen tekoälyn ja julkisen sektorin viestinnän tutkimukseen. Se tarjoaa konkreettisia suosituksia viestinnän läpinäkyvyyden, osallistavuuden ja luottamuksen vahvistamiseen sekä avaa näkökulmia siihen, miten organisaatiot voivat tukea vastuullista teknologian käyttöönottoa muuttuvassa toimintaympäristössä.
Teoreettinen viitekehys rakentui organisaatioviestinnän, eettisen hallinnon ja teknologian käyttöönoton teorioiden ympärille. Viitekehys hyödyntää erityisesti UTAUT-mallia sekä merkityksellistämisen teoriaa selittämään, miten työntekijät muodostavat käsityksiä uusista teknologisista ja eettisistä käytännöistä julkisella sektorilla.
Empiirinen osuus toteutettiin monimenetelmällisesti. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin sisäministeriön intranetin kautta toteutetulla kyselyllä, ja kvalitatiivista aineistoa hankittiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineistonkeruu toteutettiin helmi–huhtikuussa 2025. Analyysissä yhdistettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja temaattista analyysia, jotta viestinnän, eettisen tietoisuuden ja teknologian käyttöönoton väliset yhteydet voitiin tunnistaa.
Tulokset osoittavat, että avoin, vuorovaikutteinen ja johdonmukainen sisäinen viestintä vahvistaa henkilöstön luottamusta organisaation eettisiin periaatteisiin ja tukee tekoälyohjeiden omaksumista. Sen sijaan hierarkkinen ja tekstipainotteinen viestintäkulttuuri voi rajoittaa henkilöstön osallistumista ja ymmärrystä. Tutkimus korostaa myös eettisen pohdinnan ja osallistavan vuoropuhelun merkitystä kestävän teknologisen muutoksen läpiviemisessä julkisessa hallinnossa.
Opinnäytetyö tuottaa sekä teoreettista että käytännöllistä lisäarvoa eettisen tekoälyn ja julkisen sektorin viestinnän tutkimukseen. Se tarjoaa konkreettisia suosituksia viestinnän läpinäkyvyyden, osallistavuuden ja luottamuksen vahvistamiseen sekä avaa näkökulmia siihen, miten organisaatiot voivat tukea vastuullista teknologian käyttöönottoa muuttuvassa toimintaympäristössä.