Lasten toimintakyvyn arviointi toimintaterapiassa : opasvideot opiskelijoiden ja ammattilaisten tueksi
Heino, Nelli; Kinnunen, Unna; Vierinen, Neea (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529656
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Mehiläisen lasten toimintaterapeuttien perehdytykseen yhtenäinen ja helposti hyödynnettävä videopaketti viidestä yleisesti käytetystä arviointimenetelmästä. Valikoidut menetelmät olivat Sensory Processing Measure (SPM), Miller Function & Participation Scales (M-FUN), Beery-Buktenica Developmental Test of Visual-Motor Integration, Sixth Edition (Beery-VMI), Bruininks-Oseretsky Test of Motor Proficiency, Second Edition (BOT-2) sekä sensomotoristen perusvalmiuksien kliininen havainnointi.
Toimeksiannon taustalla vaikutti tarve sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa perehdytystä, koska menetelmäkohtaista tietoa on paljon ja perehdytyksen taso vaihtelevaa. Toimeksiantajana toimi Mehiläisen terapiaklinikka, ja tuotokset liitettiin organisaation sisäiseen Moodle-ympäristöön. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin toimintaterapian arvioinnin keskeisiä malleja, kuten Model of Human Occupation (MOHO) ja Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E), sensorisen integraation teoriaa sekä kehityspsykologisia näkemyksiä, joihin kuuluvat Jean Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria ja Lev Vygotskin sosiokulttuurinen teoria.
Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisen kehittämismallin mukaisena prosessina, jossa etenemisen vaiheet limittyivät. Videot suunniteltiin ja käsikirjoitettiin menetelmäkohtaisesti. Äänitys ja videoiden editointi toteutettiin Canva Pro alustalla. Havainnollistamista varten tuotettiin sekä skannattuja että tekoälyllä luotuja kuvia. Videoiden sisällöt perustuivat menetelmien virallisiin manuaaleihin ja ammatilliseen kirjallisuuteen. Tuotosten toimivuutta arvioitiin Mehiläisen lasten toimintaterapeuteille suunnatulla sähköisellä palautekyselyllä (n=7), jossa hyödynnettiin 5-portaisia asteikkoja sekä avopalautetta.
Tuloksena syntyi viiden arviointimenetelmän tiivis perehdytysvideopaketti (kesto n. 4–20 min/video), joka tukee niin uusien, kuin kokeneidenkin työntekijöiden menetelmäosaamista ja mahdollistaa systemaattisen kertaamisen. Palautekyselyssä videot arvioitiin hyödyllisiksi ja selkeiksi: palautteiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,73–5,00. Palautteissa toivottiin jatkokehityksenä mallinnettuja asiakastilanne-demonstraatioita sekä pisteytyksen ja tulosten tulkinnan tarkempaa avaamista. Päätelmänä perehdytysvideot nopeuttavat perehdytystä, yhdenmukaistavat arviointikäytäntöjä ja parantavat tiedon saavutettavuutta, kuitenkaan korvaamatta virallisia käyttöoppaita. Jatkossa suositellaan videoiden täydentämistä pisteytyksen tulkintaosuuksilla ja esimerkkitilanteilla sekä materiaalin säännöllistä päivittämistä organisaation perehdytyssuunnitelman osana.
Toimeksiannon taustalla vaikutti tarve sujuvoittaa ja yhdenmukaistaa perehdytystä, koska menetelmäkohtaista tietoa on paljon ja perehdytyksen taso vaihtelevaa. Toimeksiantajana toimi Mehiläisen terapiaklinikka, ja tuotokset liitettiin organisaation sisäiseen Moodle-ympäristöön. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin toimintaterapian arvioinnin keskeisiä malleja, kuten Model of Human Occupation (MOHO) ja Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E), sensorisen integraation teoriaa sekä kehityspsykologisia näkemyksiä, joihin kuuluvat Jean Piaget’n kognitiivisen kehityksen teoria ja Lev Vygotskin sosiokulttuurinen teoria.
Kehittämistyö toteutettiin konstruktivistisen kehittämismallin mukaisena prosessina, jossa etenemisen vaiheet limittyivät. Videot suunniteltiin ja käsikirjoitettiin menetelmäkohtaisesti. Äänitys ja videoiden editointi toteutettiin Canva Pro alustalla. Havainnollistamista varten tuotettiin sekä skannattuja että tekoälyllä luotuja kuvia. Videoiden sisällöt perustuivat menetelmien virallisiin manuaaleihin ja ammatilliseen kirjallisuuteen. Tuotosten toimivuutta arvioitiin Mehiläisen lasten toimintaterapeuteille suunnatulla sähköisellä palautekyselyllä (n=7), jossa hyödynnettiin 5-portaisia asteikkoja sekä avopalautetta.
Tuloksena syntyi viiden arviointimenetelmän tiivis perehdytysvideopaketti (kesto n. 4–20 min/video), joka tukee niin uusien, kuin kokeneidenkin työntekijöiden menetelmäosaamista ja mahdollistaa systemaattisen kertaamisen. Palautekyselyssä videot arvioitiin hyödyllisiksi ja selkeiksi: palautteiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,73–5,00. Palautteissa toivottiin jatkokehityksenä mallinnettuja asiakastilanne-demonstraatioita sekä pisteytyksen ja tulosten tulkinnan tarkempaa avaamista. Päätelmänä perehdytysvideot nopeuttavat perehdytystä, yhdenmukaistavat arviointikäytäntöjä ja parantavat tiedon saavutettavuutta, kuitenkaan korvaamatta virallisia käyttöoppaita. Jatkossa suositellaan videoiden täydentämistä pisteytyksen tulkintaosuuksilla ja esimerkkitilanteilla sekä materiaalin säännöllistä päivittämistä organisaation perehdytyssuunnitelman osana.