Työhyvinvointi ja organisaatioon sopeutuminen sosiaalipalvelussa : hallinnollinen työ hyvinvointialueen vammais- ja psykososiaalisten palvelujen yksiköissä
Jansson, Maarit (2025)
Jansson, Maarit
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529740
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529740
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys kaikille työssä menestymisen kannalta, mutta esihenkilöille sen merkitys on erityinen. Esihenkilön on itse voitava työssään hyvin, jotta hän kykenee johtamaan tarvittavia muutoksia ja luotsaamaan henkilökuntaa eteenpäin positiivisessa hengessä. Hyvinvointialueiden aloittaminen vuonna 2023 järjesti sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut uudelleen. Ison valtakunnallisen muutoksen myötä alan työntekijöiden työhön tuli, ja yhä tulee runsaasti muutoksia, joiden vaikutusta työhyvinvointiin pyrin tällä tutkimuksella selvittämään.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kehitysvammapalveluja tuottavien yksiköiden lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin tilaa. Lähiesihenkilöiden lisäksi tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat myös palveluvastaavat, jotka vastaavat omien vastuualueidensa puitteissa yksiköiden hallinnollisesta työstä. Tutkimus etsi myös viitteitä kohderyhmän organisaatioon sopeutumisesta. Tavoitteena oli löytää erityisesti työelämälähtöisiä kehittämisen kohteita yksiköiden hallinnolliseen työhön, joilla olisi vaikutusta niin työhyvinvointiin kuin organisaatioon sitoutumiseen.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kaksikielisenä kyselynä kohderyhmälle organisaation tulosalueen tuntemusta ja esitietoa hyödyntäen. Kyselyssä toteutui määrällinen ja laadullinen tutkimusote ja tulosten tulkinnassa käytettiin fenomenologista lähestymistapaa. Kysely tavoitti koko kohderyhmän. Kohderyhmästä 74 % vastasi kyselyyn ja vastanneista 98 % vastasi kyselyssä myös avoimiin kysymyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alimman hallinnollisen tason työntekijät kokevat paljon epävarmuutta, huolta ja turhautuneisuutta työssään, mutta näkevät myös tapahtuneen kehityksen ja kiitoksen aiheet selkeästi. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen on löydettävissä keinoja nykyisissäkin työoloissa, eivätkä kaikki keinot vaadi taloudellista panostusta. Tutkimus osoittaa myös työntekijöiden haasteet sopeutua isoon organisaatioon ja näkemään itsensä myös organisaation työntekijöinä oman tulosalueensa tai yksikkönsä edustajuuden lisäksi. Tuloksien mukaan sopeutumista on silti tapahtunut.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kehitysvammapalveluja tuottavien yksiköiden lähiesihenkilöiden työhyvinvoinnin tilaa. Lähiesihenkilöiden lisäksi tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat myös palveluvastaavat, jotka vastaavat omien vastuualueidensa puitteissa yksiköiden hallinnollisesta työstä. Tutkimus etsi myös viitteitä kohderyhmän organisaatioon sopeutumisesta. Tavoitteena oli löytää erityisesti työelämälähtöisiä kehittämisen kohteita yksiköiden hallinnolliseen työhön, joilla olisi vaikutusta niin työhyvinvointiin kuin organisaatioon sitoutumiseen.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kaksikielisenä kyselynä kohderyhmälle organisaation tulosalueen tuntemusta ja esitietoa hyödyntäen. Kyselyssä toteutui määrällinen ja laadullinen tutkimusote ja tulosten tulkinnassa käytettiin fenomenologista lähestymistapaa. Kysely tavoitti koko kohderyhmän. Kohderyhmästä 74 % vastasi kyselyyn ja vastanneista 98 % vastasi kyselyssä myös avoimiin kysymyksiin.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että alimman hallinnollisen tason työntekijät kokevat paljon epävarmuutta, huolta ja turhautuneisuutta työssään, mutta näkevät myös tapahtuneen kehityksen ja kiitoksen aiheet selkeästi. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen on löydettävissä keinoja nykyisissäkin työoloissa, eivätkä kaikki keinot vaadi taloudellista panostusta. Tutkimus osoittaa myös työntekijöiden haasteet sopeutua isoon organisaatioon ja näkemään itsensä myös organisaation työntekijöinä oman tulosalueensa tai yksikkönsä edustajuuden lisäksi. Tuloksien mukaan sopeutumista on silti tapahtunut.
