Siirtymä naisurheilijasta valmentajaksi : Urheilu-uran jatkamiseen valmentajana tai muuna toimijana lajin parissa vaikuttavat tekijät

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uransa päättäneiden naisurheilijoiden motiiveja jatkaa tai olla jatkamatta lajinsa parissa valmentajana tai muuna toimijana. Kerättyjen tietojen avulla oli tarkoitus kehittää Valmentaa kuin nainen -hanketta, jonka yksi keskeinen päämäärä on naistoimijoiden määrän kasvattaminen urheilun työkentän eri tehtävissä. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrittiin tuottamaan toimintaehdotuksia naisvalmentajuuden ja -toimijuuden edistämiseksi. Työ toteutettiin toimeksiantona Suomen Valmentajat ry:lle, joka oli keskeisessä roolissa mukana Valmentaa kuin nainen -hankkeessa.

Päätutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin ennen tulosten analysointia. Lisäksi tietoa hankittiin haastatteluja alustavalla esitietolomakkeella. Tutkimukseen valittiin kolme päätutkimusongelmaa, jotka käsittelivät jatkamiseen vaikuttavia tekijöitä, valmentajuutta sekä Valmentaa kuin nainen -hanketta. Tutkimukseen osallistui kolme eri naisjoukkuepalloilulajien edustajaa.

Tutkimustulokset viittasivat siihen, että valmentajan osaamis- ja panostusvaatimukset eivät kohdanneet työstä saatavia hyötyjä. Haasteiksi katsottiin ennen kaikkea heikko palkkaus, haastavat työajat, vapaa-ajan väheneminen sekä valmennusosaamisen puute. Lisäksi oma urheilu-ura nähtiin uuvuttavana tekijänä, eikä valmentamiseen oltu yhtä innokkaita sitoutumaan, saati ”aloittamaan uudelleen pohjalta”. Voimavaroiksi koettiin uralta saadut ominaisuudet ja taidot sekä intohimo lajia kohtaan. Urheilun työkenttää pidettiin sukupuolitasa-arvon näkökulmasta hieman vinoutuneena, mutta tilanteen koettiin kehittyneen urheilu-uran aikana.

Valmentajuus koetaan tutkimuksen perusteella itsestä kaukaiseksi asiaksi. Urheilun työkentän tehtäviä tulisi tuoda esille jo urheilu-uran aikana konkreettisella tasolla, ja panostaa työllistymispolkujen houkuttelevuuteen, sekä nostaa esille selkeitä naisroolimalleja. Entisten urheilijoiden voimavaroiksi kokemia ominaisuuksia, taitoja, kiinnostuksen kohteita ja tyypillisiä luonteenpiirteitä tulisi valjastaa käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Nykyisten huippunaisvalmentajien taustatarinoihin voitaisiin perehtyä tietoisuuden lisäämiseksi potentiaalisista voimavaroista. Urheilun työkentälle kaivataan tulosten perusteella lisää mahdollisuuksia, joiden tuottamiseksi vaaditaan selkeiden ja yhtenäisten linjausten tekemistä esimerkiksi valmentajakoulutuksen saralla. Valmentajuutta tulisi tuoda lähemmäs urheilijan arkea tietoisuuden lisäämiseksi. Yhtenäiset, monipuoliset ja uskottavat työllistymismahdollisuudet tulisi pyrkiä luomaan rohkeilla ja luovilla markkinointistrategioilla sekä hyödyntämällä yhteistyökumppaneita entistä monipuolisemmin. Tämän tutkimuksen tuloksia voitaneen hyödyntää paitsi Valmentaa kuin nainen -hankkeen kehittämisessä, myös suomalaisen urheilun naistoimijuuden kehittämisessä ylipäätään.