Ketterä johtaminen esihenkilön näkökulmasta
Ojala, Stella (2025)
Ojala, Stella
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529729
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112529729
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten yrityksen X esihenkilöt kokevat johtamisen ketterän toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena oli selvittää, miten esihenkilöt kokevat ketterän johtamismallin, ja miten he kokevat johtamismallin vahvuudet ja heikkoudet omassa työssään.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin ketterän kehittämisen viitekehyksiä, joista tämän opinnäytetyön kannalta keskeisimpiä olivat Scrum, Lean ja Kanban. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin sitä, miten ketterää käytetään yrityksessä X, sekä ketterään johtamiseen liittyviä teemoja, kuten valmentavaa ja palvelevaa johtamista, fasilitointia, sekä itseohjautuvuutta ja itseohjautuvia tiimejä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimushaastatteluna. Tutkimushaastatteluun osallistui yritys X:n esihenkilöitä. Tutkimushaastattelu toteutettiin sähköisesti Google Formsin avulla. Haastattelun avulla selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yritys X:n ketterien toimintatapojen mukaan.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että yritys X:ssä johtamista ketterien toimintatapojen mukaisesti pidettiin toimivana johtamistapana. Esihenkilöt kokivat ketterän johtamistavan ennen kaikkea valmentavana ja ihmisläheisenä toimintamallina. Sen vahvuuksina korostuivat tiimien itseohjautuvuus, luottamus ja jatkuva oppiminen. Haasteiksi nousivat ajankäytön hallinta ja vastuiden selkeys tai niiden selkeyden puute, mutta kokonaisuutena ketterä johtaminen nähtiin organisaation oppimista, yhteistyötä ja merkityksellisyyttä vahvistavana toimintatapana.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat, että ketterä johtaminen vahvistaa organisaation oppimista, yhteisöllisyyttä ja työn merkityksellisyyttä. Onnistunut ketterä johtaminen edellyttää esihenkilöiltä valmentavaa johtamisotetta, selkeitä rakenteita ja kykyä tukea tiimien itseohjautuvuutta.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin ketterän kehittämisen viitekehyksiä, joista tämän opinnäytetyön kannalta keskeisimpiä olivat Scrum, Lean ja Kanban. Näiden lisäksi tietoperustassa käsiteltiin sitä, miten ketterää käytetään yrityksessä X, sekä ketterään johtamiseen liittyviä teemoja, kuten valmentavaa ja palvelevaa johtamista, fasilitointia, sekä itseohjautuvuutta ja itseohjautuvia tiimejä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimushaastatteluna. Tutkimushaastatteluun osallistui yritys X:n esihenkilöitä. Tutkimushaastattelu toteutettiin sähköisesti Google Formsin avulla. Haastattelun avulla selvitettiin esihenkilöiden kokemuksia johtamisesta yritys X:n ketterien toimintatapojen mukaan.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että yritys X:ssä johtamista ketterien toimintatapojen mukaisesti pidettiin toimivana johtamistapana. Esihenkilöt kokivat ketterän johtamistavan ennen kaikkea valmentavana ja ihmisläheisenä toimintamallina. Sen vahvuuksina korostuivat tiimien itseohjautuvuus, luottamus ja jatkuva oppiminen. Haasteiksi nousivat ajankäytön hallinta ja vastuiden selkeys tai niiden selkeyden puute, mutta kokonaisuutena ketterä johtaminen nähtiin organisaation oppimista, yhteistyötä ja merkityksellisyyttä vahvistavana toimintatapana.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat, että ketterä johtaminen vahvistaa organisaation oppimista, yhteisöllisyyttä ja työn merkityksellisyyttä. Onnistunut ketterä johtaminen edellyttää esihenkilöiltä valmentavaa johtamisotetta, selkeitä rakenteita ja kykyä tukea tiimien itseohjautuvuutta.
