Taiwan luontomatkakohteena suomalaisille – matkailumotivaatio ja kohteen vetovoimatekijät

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kiinnostusta Taiwanin luontomatkakohteita kohtaan hyödyntämällä push-ja pull teoriaa, jonka avulla tutkitaan sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä matkailun kontekstissa. Lisäksi työssä tutkittiin suomalaisten luontosuhdetta, muita matkustuspäätökseen vaikuttavia tekijöitä (esim. mahdolliset negatiiviset tekijät) sekä kestävän kehityksen ja ekomatkailun merkitystä.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, joka hyödyntää numeraalista dataa ja tilastollisia menetelmiä. Vastauksia kerättiin kyselylomakkeen avulla, johon satunnaiset suomalaiset pystyivät vastaamaan jaettavan nettilinkin kautta 9.10-27.10.2025 välisenä aikana.

Tulokset osoittivat, että Taiwan voisi olla varteenotettava luontomatkakohde suomalaisille, joille luontosuhde on merkittävä osa elämää niin arjessa kuin matkailussakin. Erityisen kiinnostavaksi vetovoimatekijöiksi nousivat Taiwanin lämmin ilmasto ja eksoottinen luonto, sekä ruokakulttuuri. Sisäisten motivaatiotekijöiden osalta esimerkiksi rentoutuminen ja irtiotto arjesta olivat merkittäviä syitä lähteä matkalle. Matkakohteen kestävään kehitykseen sitoutuminen oli tärkeä arvo ja ekomatkailu, kuten kansallispuistoissa vierailu voisi sisältyä monen vastaajan matkustussuunnitelmaan. Huolta aiheuttivat poliittiset jännitteet ja mahdolliset luonnonkatastrofit, jotka voisivat vaikuttaa matkustuspäätökseen negatiivisesti.

Kehitysehdotuksissa todettiin, että tuloksia voitaisiin hyödyntää kohdemarkkinoinnissa keskittyen Taiwanin tunnettavuuden lisäämiseen ja sisäisien motivaatiotekijöiden hyödyntämiseen. Teemojen osalta tuloksissa nousevia tekijöitä voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa, kuten eksoottista luontoa, vastuullisuutta ja kohteen gastronomiaa. Huolta aiheuttavien tekijöiden osalta olisi hyvä keskittyä luotettavaan viestintään, joka rakentaisi mahdollista luottamusta kohteen turvallisuutta kohtaan.

Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä tutkia suurempaa ryhmää, jotta vastauksia voitaisiin yleistää luotettavammin ja tuloksia syventää erilaisten tutkimusmenetelmien, kuten haastatteluiden avulla. Aihealueita pystyisi tutkimaan vielä syvällisemmin, esimerkiksi erilaisten riskitekijöiden tai kestävän kehityksen kontekstissa.