Uudistunut vammaispalvelulaki työntekijän silmin : haastattelututkimus Keski-Suomen hyvinvointialueella.

Abstract

Vammaispalvelulaki (L 675/2023) uudistui Suomessa vuoden 2025 alussa oltuaan pitkään muutoksessa. Uudistuksen myötä vammaisuuden määritelmä eli lain soveltamisala (2 §) muuttui, ja lakiin sisällytettiin täysin uusia palveluja. Muutos koskettaa erityisesti hyvinvointialueiden vammaispalvelujen vammaissosiaalityön työntekijöiden työtä, sillä heidän tehtävänään on tarjota uudistuneen lain mukaisia palveluita ja korvata vanhan lain mukaiset palvelupäätökset uuden lain mukaisiksi kolmen vuoden siirtymäajan sisällä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja Keski-Suomen hyvinvointialue toimi sen toimeksiantajana. Tutkimuksessa haastateltiin teemahaastatteluin neljää Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaispalvelujen palveluohjaajaa heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan vammaispalvelulain uudistuksesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vammaispalvelulain uudistus ja käyttöönotto on vaikuttanut palveluohjaajien työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa jäsennetty kooste palveluohjaajien kokemuksista toimeksiantajalle, jonka avulla vammaissosiaalityötä voitaisiin edelleen kehittää.

Haastatteluista koostuva aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen teemoittelun keinoin. Keskeisimmät tulokset osoittavat, että lain valmistelu ja käyttöönotto ei ollut täysin ongelmatonta, ja vammaispalveluissa työntekijöiden työmäärä ja kuormitus on lisääntynyt verrattuna aiempiin vuosiin. On huomattavaa, että samanaikaisesti Keski-Suomen hyvinvointialue kärsii heikosta taloustilanteesta, sekä vammaispalveluissa on tapahtunut ja tapahtumassa myös organisatorisia muutoksia lakimuutoksen rinnalla.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vammaispalvelulain uudistus koetaan epäselvänä, ja sen myötä vammaissosiaalityössä kaivataan vahvemmin toteutettuja yhteisiä käytäntöjä. Toisaalta joitakin hyviä käytäntöjä ja uudistuksia on jo alettu hyödyntää, kuten palvelukohtaisia tiimejä, joissa tietoa jaetaan yhdessä. Tärkeää olisi jatkossa kiinnittää huomiota työntekijöiden työmäärään ja työhyvinvoinnin edistämiseen siten, että työn aiheuttama kuormitus ei kasvaisi liian suureksi.