MUUNKIELISIEN PEREHDYTYS Case: Palvelukeskus Helsinki Monipalvelut
Rautaoja, Satu (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112629907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112629907
Tiivistelmä
Tutkintonimike Restonomi (ylempi amk)
Tekijä/Tekijät Satu Rautaoja
Työn nimi Muunkielisien perehdytys
Toimeksiantaja Palvelukeskus Helsinki
Vuosi 2025
Sivut 32 sivua, liitteitä 8 sivua
Työn ohjaaja(t) Riitta Tuikkanen
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli, selvittää miten Palvelukeskus Helsinki Monipalvelut muunkielisien perehdytys on onnistunut. Tarkoitus on saada selville, mitkä asiat tulee ottaa jatkossa entistä paremmin huomioon muunkielisten perehdytyksessä, jotta perehdytys onnistuisi ja työntekijä saisi optimaalisen alun työntekoon Helsingin kaupungilla. Keskeisenä tavoitteena on paras mahdollinen perehdytys ja tuki muunkielisille työntekijöille.
Työntekijöiden perehdytys on tärkeää. Erityisesti muunkielisten perehdytys vaatii erityistä huomioita, jotta se onnistuisi hyvin. Jos oma äidinkieli ei ole suomi, tarvitsee enemmän aikaa asioiden oppimiseen ja ymmärtämiseen.
Muunkielisien perehdytyksen onnistuminen selvitettiin tällä opinnäytetyöllä haastattelemalla 7 muunkielistä työntekijää, jotka on perehdytetty Palvelukeskus Helsinki Monipalvelut työntekijöiksi. Haastattelut pidettiin huhtikuussa 2025. Tutkimus tehtiin haastatteluiden perusteella ja se oli teemahaastattelu.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Laadullisen tutkimuksen keinona käytin haastattelua, jonka avulla selvitin, miten muunkielisten työntekijöiden mielestä perehdytys on onnistunut ja mitä siinä voisi parantaa tai muuttaa. Tutkimus on tapaustutkimus.
Tutkimuksessa selvisi, että perehdytystä pidettiin onnistuneena. Kuitenkin viisi haastateltavaa sanoi, että perehdytyskortti oli vain suomen kielellä, joka on vaikea kieli perehdytettäville. Haastateltavat toivoivat englanninkielistä perehdytyskorttia. Lähes kaikki haastateltavista saivat palautetta perehdytyksen aikana. Kaikki haastateltavat, jotka saivat palautetta, pitivät saamaansa palautetta hyödyllisenä. Perehdytykseen käytetty aika jakoi mielipiteitä, koska kolme seitsemästä haastateltavista toivoi lisää aikaa perehdytykseen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perehdytykseen ollaan tyytyväisiä. Kaikki haastateltavat sanoivat, että perehdytys oli hyvä. Kaikki haastateltavat vastasivat, että heidät otettiin vastaan hyvin tai todella hyvin vastaan. Kaikki haastateltavat sanoivat, että vuorovaikutus oli hyvää perehdyttäjien, esihenkilön, työyhteisön ja asiakkaan kanssa.
Asiasanat: monikulttuurisuus, monikulttuurinen työyhteisö, muunkielisyys, perehdytys
Tekijä/Tekijät Satu Rautaoja
Työn nimi Muunkielisien perehdytys
Toimeksiantaja Palvelukeskus Helsinki
Vuosi 2025
Sivut 32 sivua, liitteitä 8 sivua
Työn ohjaaja(t) Riitta Tuikkanen
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli, selvittää miten Palvelukeskus Helsinki Monipalvelut muunkielisien perehdytys on onnistunut. Tarkoitus on saada selville, mitkä asiat tulee ottaa jatkossa entistä paremmin huomioon muunkielisten perehdytyksessä, jotta perehdytys onnistuisi ja työntekijä saisi optimaalisen alun työntekoon Helsingin kaupungilla. Keskeisenä tavoitteena on paras mahdollinen perehdytys ja tuki muunkielisille työntekijöille.
Työntekijöiden perehdytys on tärkeää. Erityisesti muunkielisten perehdytys vaatii erityistä huomioita, jotta se onnistuisi hyvin. Jos oma äidinkieli ei ole suomi, tarvitsee enemmän aikaa asioiden oppimiseen ja ymmärtämiseen.
Muunkielisien perehdytyksen onnistuminen selvitettiin tällä opinnäytetyöllä haastattelemalla 7 muunkielistä työntekijää, jotka on perehdytetty Palvelukeskus Helsinki Monipalvelut työntekijöiksi. Haastattelut pidettiin huhtikuussa 2025. Tutkimus tehtiin haastatteluiden perusteella ja se oli teemahaastattelu.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastatteluiden avulla. Laadullisen tutkimuksen keinona käytin haastattelua, jonka avulla selvitin, miten muunkielisten työntekijöiden mielestä perehdytys on onnistunut ja mitä siinä voisi parantaa tai muuttaa. Tutkimus on tapaustutkimus.
Tutkimuksessa selvisi, että perehdytystä pidettiin onnistuneena. Kuitenkin viisi haastateltavaa sanoi, että perehdytyskortti oli vain suomen kielellä, joka on vaikea kieli perehdytettäville. Haastateltavat toivoivat englanninkielistä perehdytyskorttia. Lähes kaikki haastateltavista saivat palautetta perehdytyksen aikana. Kaikki haastateltavat, jotka saivat palautetta, pitivät saamaansa palautetta hyödyllisenä. Perehdytykseen käytetty aika jakoi mielipiteitä, koska kolme seitsemästä haastateltavista toivoi lisää aikaa perehdytykseen.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perehdytykseen ollaan tyytyväisiä. Kaikki haastateltavat sanoivat, että perehdytys oli hyvä. Kaikki haastateltavat vastasivat, että heidät otettiin vastaan hyvin tai todella hyvin vastaan. Kaikki haastateltavat sanoivat, että vuorovaikutus oli hyvää perehdyttäjien, esihenkilön, työyhteisön ja asiakkaan kanssa.
Asiasanat: monikulttuurisuus, monikulttuurinen työyhteisö, muunkielisyys, perehdytys