Ammatillisen toimijuuden tukeminen hoitotyöntekijöiden organisaatioon sitoutumisen edistämiseksi : Systemoitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Väestörakenteen muutokset ja hoitotyön henkilöstön eläköityminen lisäävät tarvetta kehittää keinoja, joilla voidaan vahvistaa hoitotyöntekijöiden ammatillista toimijuutta ja sitoutumista organisaatioon. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla, miten hoitotyöntekijöiden ammatillinen toimijuus ilmenee sosiaali- ja terveysalalla ja millainen yhteys sillä on organisaatioon sitoutumiseen. Tavoitteena oli koota aikaisempi tutkimustieto ammatillisen toimijuuden ja organisaatioon sitoutumisen välisestä yhteydestä ja esittää tulosten pohjalta kehittämisehdotuksia toimeksiantajana toimivan Lapin hyvinvointialueen hyödynnettäväksi työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä.

Katsauksen aineisto muodostui kahdeksasta kansainvälisestä tutkimuksesta. Aineiston laatu arvioitiin Joanna Briggs-instituution tutkimusten laadunarviointikriteeristöillä ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä muodostui kolme pääluokkaa ja niitä kuvaavat alaluokat. Tulokset raportoitiin vastaamaan tutkimuskysymyksiä, tulkintakehyksenä toimivien teorioiden mukaisesti. Huomioiden tutkimuksissa esiintyneet erot metodologiassa ja mittareissa. Poikkileikkaustutkimusten tulokset raportoitiin assosiaatioina ja satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset intervention vaikutuksina.

Katsauksen tulokset osoittivat, että rakenteellisen voimaantumisen edellytykset ovat tärkeitä psykologisen voimaantumisen kokemuksille. Kun osallistavilla henkilöstökäytännöillä ja kehittämisinterventiolla lisättiin rakenteellista tukea, hoitotyöntekijöiden kokemukset autonomiasta ja vaikutusmahdollisuuksista vahvistuivat. Jokaisesta aineiston tutkimuksesta havaittiin yhteys, joko rakenteellisen tai psykologisen voimaantumisen ulottuvuuksien ja organisaatioon sitoutumiseen välillä. Tutkimusten mittari- ja kontekstierot huomioiden, ei tuloksista voida kuitenkaan tehdä kausaalisia johtopäätöksiä.

Voimaantumisen ulottuvuudet näyttäytyivät ammatillisen toimijuuden mahdollistajina, luoden organisatoriset ja kokemukselliset puitteet organisaatioon sitoutumiselle, työn merkityksellisyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Työhyvinvoinnin johtamisen kehittämisessä olisi tärkeää tarkastella käytäntöjä ja rakenteita, jotka tukevat hoitotyöntekijöitä, jotta voimaantumisen kokemusta voitaisiin vahvistaa. Osallistamalla hoitotyöntekijöitä, voidaan lisätä samaistumista organisaation arvoihin ja tavoitteisiin, joka tukee sitoutumista ja hillitsee vaihtuvuutta.