Ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät
Lehtonen, Toni (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630100
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa sovellettavaa tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi ensihoito-organisaatioille. Tutkimus toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena ja tutkimuskysymys oli: Mitkä tekijät vaikuttavat ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointiin?
Tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL- ja Medic-tietokannoista ennalta määritellyin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Aineiston laatua arvoitiin Joanna Briggs -instituutin (JBI) kriteeristöillä. Analyysi toteutettiin induktiivisena sisällönanalyysina.
Katsaukseen valikoitui 30 alkuperäistutkimusta: 24 ensihoitajien työhyvinvointia käsittelevää ja 6 hoitoalan lähijohtajiin kohdistuvaa. Tuloksena muodostui keskeisiä yhdistäviä kokonaisuuksia, joiden voidaan päätellä vaikuttavan ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointiin: (1) operatiivisen työn vaatimukset (työmäärä, vuorotyö) ja fyysinen kuormitus heikentävät hyvinvointia, (2) johtamis- ja roolipaineet (henkilöstöpula, rekrytointi, aikapaine) vähentävät hallinnan tunnetta, (3) väkivallan uhka lisää psyykkistä kuormitusta, (4) psykologiset voimavarat, palautuminen ja riittävä lepo suojaavat uupumukselta, (5) hyvinvointia tukeva johtaminen, toimiva työyhteisö ja kollegiaalinen tuki vahvistavat työtyytyväisyyttä, (6) organisaation rakenteet ja resurssit ovat yhteydessä koettuun hyvinvointiin, (7) työn palkitsevuus, urapolut ja koettu arvostus vaikuttavat alalla pysyvyyteen.
Ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointi vaatii samanaikaista panostusta kuormituksen hallintaan, psykologisten voimavarojen tukemiseen, turvallisiin työoloihin sekä esihenkilöiden johtamis- ja vuorovaikutusvalmiuksiin. Näillä kokonaisuuksilla on todettu olevan yhteys parempaan työtyytyväisyyteen, pienempään uupumukseen ja vahvempaan alalla pysyvyyteen.
Katsauksessa ei löydetty kohdennettuja tutkimuksia juuri ensihoidon lähijohtajien työhyvinvoinnista, ja tämä osoittaa selkeän lisätutkimustarpeen tälle kohderyhmälle.
Tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL- ja Medic-tietokannoista ennalta määritellyin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Aineiston laatua arvoitiin Joanna Briggs -instituutin (JBI) kriteeristöillä. Analyysi toteutettiin induktiivisena sisällönanalyysina.
Katsaukseen valikoitui 30 alkuperäistutkimusta: 24 ensihoitajien työhyvinvointia käsittelevää ja 6 hoitoalan lähijohtajiin kohdistuvaa. Tuloksena muodostui keskeisiä yhdistäviä kokonaisuuksia, joiden voidaan päätellä vaikuttavan ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointiin: (1) operatiivisen työn vaatimukset (työmäärä, vuorotyö) ja fyysinen kuormitus heikentävät hyvinvointia, (2) johtamis- ja roolipaineet (henkilöstöpula, rekrytointi, aikapaine) vähentävät hallinnan tunnetta, (3) väkivallan uhka lisää psyykkistä kuormitusta, (4) psykologiset voimavarat, palautuminen ja riittävä lepo suojaavat uupumukselta, (5) hyvinvointia tukeva johtaminen, toimiva työyhteisö ja kollegiaalinen tuki vahvistavat työtyytyväisyyttä, (6) organisaation rakenteet ja resurssit ovat yhteydessä koettuun hyvinvointiin, (7) työn palkitsevuus, urapolut ja koettu arvostus vaikuttavat alalla pysyvyyteen.
Ensihoidon lähijohtajien työhyvinvointi vaatii samanaikaista panostusta kuormituksen hallintaan, psykologisten voimavarojen tukemiseen, turvallisiin työoloihin sekä esihenkilöiden johtamis- ja vuorovaikutusvalmiuksiin. Näillä kokonaisuuksilla on todettu olevan yhteys parempaan työtyytyväisyyteen, pienempään uupumukseen ja vahvempaan alalla pysyvyyteen.
Katsauksessa ei löydetty kohdennettuja tutkimuksia juuri ensihoidon lähijohtajien työhyvinvoinnista, ja tämä osoittaa selkeän lisätutkimustarpeen tälle kohderyhmälle.