Kesälukukausi ammatillisen koulutuksen ravintola- ja cateringalalla 2025 pilotti
Haapajoki, Roosa (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630080
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112630080
Tiivistelmä
Tässä kehittämistutkimuksessa tarkasteltiin Tredun ravintola- ja cateringalan opettajien vapaajaksojen uudelleenmuotoilua, työhyvinvointia sekä kesäaikaisen ohjauksen järjestämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää toimintamalli, jonka avulla voidaan toteuttaa opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukaisia kesäohjausjärjestelyjä sekä samalla tukea opettajien työhyvinvointia ja palautumista.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työhyvinvointia, työajan suunnittelua ja hallintaa sekä kestävän työn tulevaisuutta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Näitä teemoja peilattiin työyhteisön nykytilaan sekä tutkimuksen aikana kerättyyn aineistoon, joka koostui opettajien kokemuksista ja näkemyksistä kesäloman aikana tapahtuvan ohjauksen järjestämisessä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja fokusryhmähaastattelun avulla. Kerätyn aineiston pohjalta saatiin tietoa opettajien kesäloman aikaisen ohjauksen tarpeesta, työkuormituksesta ja palautumisesta.
Kesän 2025 aikana toteutettiin kokeilu, jonka suunnittelussa hyödynnettiin kerättyä aineistoa. Kokeilu tuotti käytännön tietoa kesäohjauksen järjestämisestä ja opettajien työajan sekä vapaajaksojen uudelleenjärjestelyjen vaikutuksista. Tulokset koottiin toimintamalliksi, jota voidaan hyödyntää osana opettajatiimin työnjaon suunnittelua vuodesta 2026 alkaen.
Tutkimuksella saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Sillä luotiin uudet toimintamallit, joiden avulla kesäajan aikainen opiskelijoiden ohjaus toteutetaan tukien samalla opettajien työhyvinvointia. Tutkimus tuotti lisäymmärrystä opettajien palautumisesta ja vapaajaksojen merkityksestä. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia opettajien työhyvinvoinnista ja palautumisesta.
Kokonaisuutena opinnäytetyö toimi merkittävänä työyhteisön kehittämisprosessina. Se osoitti, että tutkimusperustainen kehittäminen ja kokeilujen hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuden kehittää työyhteisön käytäntöjä pitkäjänteisesti ja kestävän työn periaatteita tukien. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kesäloman aikainen ohjaus edisti sekä työhyvinvointia että toiminnan joustavuutta. Tulosten pohjalta löytyi jatkokehittämiskohteita opettajien palautumisen tukemisesta tulevaisuuden työkykyä vahvistamaan.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui työhyvinvointia, työajan suunnittelua ja hallintaa sekä kestävän työn tulevaisuutta käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Näitä teemoja peilattiin työyhteisön nykytilaan sekä tutkimuksen aikana kerättyyn aineistoon, joka koostui opettajien kokemuksista ja näkemyksistä kesäloman aikana tapahtuvan ohjauksen järjestämisessä. Aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja fokusryhmähaastattelun avulla. Kerätyn aineiston pohjalta saatiin tietoa opettajien kesäloman aikaisen ohjauksen tarpeesta, työkuormituksesta ja palautumisesta.
Kesän 2025 aikana toteutettiin kokeilu, jonka suunnittelussa hyödynnettiin kerättyä aineistoa. Kokeilu tuotti käytännön tietoa kesäohjauksen järjestämisestä ja opettajien työajan sekä vapaajaksojen uudelleenjärjestelyjen vaikutuksista. Tulokset koottiin toimintamalliksi, jota voidaan hyödyntää osana opettajatiimin työnjaon suunnittelua vuodesta 2026 alkaen.
Tutkimuksella saavutettiin sille asetetut tavoitteet. Sillä luotiin uudet toimintamallit, joiden avulla kesäajan aikainen opiskelijoiden ohjaus toteutetaan tukien samalla opettajien työhyvinvointia. Tutkimus tuotti lisäymmärrystä opettajien palautumisesta ja vapaajaksojen merkityksestä. Tutkimustulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia opettajien työhyvinvoinnista ja palautumisesta.
Kokonaisuutena opinnäytetyö toimi merkittävänä työyhteisön kehittämisprosessina. Se osoitti, että tutkimusperustainen kehittäminen ja kokeilujen hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuden kehittää työyhteisön käytäntöjä pitkäjänteisesti ja kestävän työn periaatteita tukien. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kesäloman aikainen ohjaus edisti sekä työhyvinvointia että toiminnan joustavuutta. Tulosten pohjalta löytyi jatkokehittämiskohteita opettajien palautumisen tukemisesta tulevaisuuden työkykyä vahvistamaan.