I skuggan av förlossningsdepression : en kvalitativ studie om mammors upplevelser av genomgången förlossningsdepression

Abstract

Syftet med denna studie var att undersöka hur mammor har upplevt genomgången förlossningsdepression och närmare specifikt hur sjukdomen påverkat graviditets- och spädbarnstiden, hur relationerna runt omkring mamman har påverkats samt hur vården har upplevts. Som teoretisk utgångspunkt har skribenten använt sig av Katie Erikssons teori om caritativt vårdande med speciellt fokus på Erikssons teori om lidande.

I studien har använts en kvalitativ metod. Datainsamlingen har gjorts med hjälp av semistrukturerade intervjuer. Urvalet för intervjuerna bestod av fem mammor som själva har genomgått förlossningsdepression. Den insamlade datan analyserades med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.

Resultaten från studien visar att kvinnors upplevelser av förlossningsdepression både innehåller många likheter och olikheter. Vardagen för en förlossningsdepressiv mamma kantas ofta av skam- och skuldkänslor, trötthet och ångest. Resultaten visar även på att förlossningsdepression påverkar mammans relationer till personer som finns i hennes liv och bland samtliga respondenter även i relationen till babyn. Förlossningsdepressionen resulterar dock inte alltid i enbart negativa konsekvenser då det kommer till relationer till andra människor. Upplevelserna av den vård som respondenterna har fått för sin förlossningsdepression är väldigt varierande och både positiva och negativa erfarenheter tas upp i examensarbetet. Negativa upplevelser kopplas bland annat till dåligt bemötande och känslan av att inte bli förstådd. De positiva upplevelserna baserar sig på goda bemötanden, förstående vårdpersonal och en fungerande vårdkedja.

Tämän tutkimuksen aiheena oli selvittää miten äidit olivat kokeneet synnytyksen jälkeistä masennusta ja lähemmin, kuinka sairaus oli vaikuttanut raskausja vauvaaikaan, miten suhteet äidin ympärillä ovat muuttuneet ja miltä hoito on tuntunut. Teoreettisena lähtökohtana kirjoittaja on käyttänyt Katie Erikssonin teoria hyväntekeväisyyshoidosta erikoisesti keskittyen Erikssonin teoriasta kärsimyksestä.

Tutkimuksessa on käytetty laadullista menetelmää. Tietoa on käretty puolirakenteisilla haastatteluilla. Haastattelun pohjana oli viisi äitiä, jotka itse olivat läpikäyneet synnytyksen jälkeistä masennusta. Kerättyä tietoa analysoitiin myöhemmin laadullista sisältöanalyysiä käyttäen.

Tutkimuksen tulokset näyttävät, että naisten kokemukset synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sisältää sekä monta yhtäläisyyttä että eroavaisuutta. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän äidin arkipäivää reunustaa usein häpeä sekä syyllisyystunteita, väsymystä sekä ahdistusta. Tulokset näyttävät myös että synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa äidin suhteisiin henkilöihin jotka kuuluvat hänen lähielämään ja kaikilla vastanneilla myös vauvan suhteeseen. Synnytyksen jälkeinen masennus ei silti aina johda ainoastaan negatiivisiin seurauksiin liittyen suhteisiin muihin ihmisiin. Kokemukset vastaajien saamistaan synnytyksen jälkeisestä masennushoidosta on todella vaihtelevaa ja sekä positiiviset että negatiiviset kokemukset nostetaan esillä opinnäytetyössä. Negatiiviset kokemukset yhdistetään muun muuassa huonoon kohteluun sekä tunteeseen että ei ole tullut ymmärretyksi. Positiiviset kokemukset perustuvat hyvään kohteluun, ymmärtävään hoitohenkilökuntaan sekä toimivaan hoitoketjuun.

This study’s purpose was to examine how mothers have experienced postpartum depression and, more specifically, how the illness has affected pregnancy and infancy, how the relationships surrounding the mother were affected, and how the care has been experienced. As theoretical background, the writer has used Katie Eriksson’s theory about caritative caring with special focus on Eriksson’s theory about suffering.

The data collection was done using semi-structured interviews. The sample for the interviews consisted of five mothers, who themselves had experienced postpartum depression. The collected data has been analysed with qualitative content analysis.

The results from the study show that women’s experiences of postpartum depression consist of many similarities and differences. The everyday life of a mother with postpartum depression is often marked by feelings of shame and guilt, fatigue and anxiety. The results also show that postpartum depression affects the mother’s relationships with the people in her life, and among all respondents, also the relationship to the baby. However, postpartum depression doesn’t always result in only negative consequences when it comes to relationships with other people. The experiences regarding the care that the respondents have received for their postpartum depression are very varied; both positive and negative experiences are addressed in the thesis. Negative experiences are linked to, for instance, poor treatment and the feeling of not being understood. The positive experiences are based on good treatments, understanding healthcare staff and a functioning healthcare chain.