TKI-vaikuttavuusvision kehittäminen ammattikorkeakoulussa
Itkonen, Tuuli (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730305
Tiivistelmä
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) integrointi opetukseen ja oppimiseen (TKIO) mahdollistaa hankkeiden vaikuttavuuden kasvattamisen ja varmistaa samalla opetuksen ja oppimisen työelämälähtöisyyttä ja ajantasaisuutta. TKI-toiminnan kokonaisvaikuttavuuden strategisella kehittämisellä ja johtamisella organisaation on myös mahdollista saavuttaa resurssitehokkuutta, toiminnan uskottavuutta ja perusteita uuden rahoituksen saamiselle ja ohjaamiselle sekä laadunvarmistukselle. Tämän opinnäytetyön keskiössä on TKI-hankkeiden vaikuttavuuden johtaminen, jota katsotaan erityisesti TKI:n ja opetuksen ja oppimisen integraation sekä strategian näkökulmista.
Opinnäytetyön keskeisenä teoreettisena lähtökohtana oli ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI:n ja opetuksen ja oppimisen integraation merkitys ja tavoitteet korkeakoulujen toiminnassa, sekä tekijät, jotka edistävät ja toisaalta haastavat TKI:n ja opetuksen ja oppimisen integraatiota. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli TKI-toiminnan vaikuttavuus sekä sen arviointi ja strateginen johtaminen, joiden avulla ammattikorkeakoulu voi kasvattaa kilpailuetuaan.
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten toimeksiantajan TKI-vaikuttavuusvisiota ja vaikuttavuusmittaristoa voisi kehittää, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon toimeksiantajan opetus- ja tutkimustoiminnan prosessit ja käytännöt sekä uudistetun strategian. TKI-vaikuttavuusvisiolla viitataan kohdeorganisaation tavoitetilaan seurata ja johtaa hankkeiden vaikuttavuutta strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyön alatavoitteina oli selvittää, mitkä tekijät kohdeorganisaation nykyisissä TKIO-käytännöissä edistävät ja haastavat TKI-vaikuttavuusvision toteutumista ja miten TKI-vaikuttavuusvisio tukee ja ohjaa hankkeiden vaikuttavuuden syntyä. Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin dokumenttianalyysin, benchmarkingin ja teemahaastatteluiden avulla.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin koskien toimeksiantajan TKI-vaikuttavuusvision nykytilaa ja kehittämistä löytyi kattavat vastaukset. TKIO-toimintaa edistää moni tekijä niin yksittäisten hankkeiden tasolla, strategisella tasolla kuin ekosysteemitasolla. TKIO-toimintaa haastaa etenkin toimintojen erilaiset aikataulut, rakenteiden joustamattomuus sekä vuoropuhelun puute. TKI-vaikuttavuusvision nähdään antavan raamit hankkeen vaikuttavuuden suunnitteluun, kannustavan systemaattisempaan vaikuttavuuden arviointiin sekä tukevan hankkeiden vaikuttavuusviestintää.
TKI-vaikuttavuusvision kehittämiskohdat tämän opinnäytetyön perusteella liittyvät etenkin vision kuvaukseen ja määrittelyyn, vaikuttavuuden arviointiin, strategiseen yhteyteen, yhteyteen korkeakoulun opetuskäytäntöihin sekä vaikuttavuusviestintään.
Opinnäytetyön keskeisenä teoreettisena lähtökohtana oli ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI:n ja opetuksen ja oppimisen integraation merkitys ja tavoitteet korkeakoulujen toiminnassa, sekä tekijät, jotka edistävät ja toisaalta haastavat TKI:n ja opetuksen ja oppimisen integraatiota. Toisena keskeisenä lähtökohtana oli TKI-toiminnan vaikuttavuus sekä sen arviointi ja strateginen johtaminen, joiden avulla ammattikorkeakoulu voi kasvattaa kilpailuetuaan.
Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, miten toimeksiantajan TKI-vaikuttavuusvisiota ja vaikuttavuusmittaristoa voisi kehittää, jotta ne ottaisivat paremmin huomioon toimeksiantajan opetus- ja tutkimustoiminnan prosessit ja käytännöt sekä uudistetun strategian. TKI-vaikuttavuusvisiolla viitataan kohdeorganisaation tavoitetilaan seurata ja johtaa hankkeiden vaikuttavuutta strategisesti ja kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyön alatavoitteina oli selvittää, mitkä tekijät kohdeorganisaation nykyisissä TKIO-käytännöissä edistävät ja haastavat TKI-vaikuttavuusvision toteutumista ja miten TKI-vaikuttavuusvisio tukee ja ohjaa hankkeiden vaikuttavuuden syntyä. Opinnäytetyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin dokumenttianalyysin, benchmarkingin ja teemahaastatteluiden avulla.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin koskien toimeksiantajan TKI-vaikuttavuusvision nykytilaa ja kehittämistä löytyi kattavat vastaukset. TKIO-toimintaa edistää moni tekijä niin yksittäisten hankkeiden tasolla, strategisella tasolla kuin ekosysteemitasolla. TKIO-toimintaa haastaa etenkin toimintojen erilaiset aikataulut, rakenteiden joustamattomuus sekä vuoropuhelun puute. TKI-vaikuttavuusvision nähdään antavan raamit hankkeen vaikuttavuuden suunnitteluun, kannustavan systemaattisempaan vaikuttavuuden arviointiin sekä tukevan hankkeiden vaikuttavuusviestintää.
TKI-vaikuttavuusvision kehittämiskohdat tämän opinnäytetyön perusteella liittyvät etenkin vision kuvaukseen ja määrittelyyn, vaikuttavuuden arviointiin, strategiseen yhteyteen, yhteyteen korkeakoulun opetuskäytäntöihin sekä vaikuttavuusviestintään.