Arvostava johtaminen ja työyhteisökulttuuri työntekijöiden jaksamisen tukena
Nevalainen, Iida (2025)
Nevalainen, Iida
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730357
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730357
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten arvostava työyhteisö ja johtaminen tukevat työntekijöiden työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Työssä erityisesti tarkasteltiin arvostavan ja psykologisesti turvallisen yhteisön piirteitä, johtamistavan vaikutusta merkityksen kokemuksessa ja niitä keinoja, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja ehkäisee uupumusta. Lisänä tutkimuksessa pohdittiin työn palautumisen ja voimavarojen hallinnan tärkeyttä hyvinvoinnin kannalta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmä oli avoin vastaajajoukko sosiaalisen median alustalta, vastauksia ei voitu yleistää eli ne ovat suuntaa antavia ajatuksista. Tuloksia esitettiin havainnollistavilla kuvilla sekä sanallisesti.
Tulosten perusteella vastaajajoukko koki työyhteisönsä sekä johtamisen arvostuksen suhteellisen hyvänä, mutta selvästi esiin nousi huoli palautumisesta ja työn tavoitteet menivät resurssien yli, joka laski keskiarvoja esimerkiksi Likert- taulukon keskiarvossa. Vastaajat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen, palautteen annon ja työn merkityksellisyyden. Tulokset eivät ole yllättävät, koska kokemusten perusteella kuormitus ja palautuminen on monessa työpaikassa ongelma eikä sitä johdeta oikein.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että arvostava johtaminen ja hyvä työyhteisö muodostaa keskeisen perustan työhyvinvoinnin tukemiselle. Esihenkilöiden rooli näkyy erityisesti osallistamisen tukemisessa, palautteen antamisessa ja yhteisöllisyyden tunteen vetäjänä. Tulosten perusteella vastaajajoukkojen yritysten olisi tärkeä panostaa vielä enemmän työn hallintaan, palautumisen mahdollisuuksille ja avoimeen keskusteluun.
Työn kehitysehdotus on keskittyminen omaan palautumiseen ja työpaikalla vaatiminen oikeaan ja arvostavaan johtamiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmä oli avoin vastaajajoukko sosiaalisen median alustalta, vastauksia ei voitu yleistää eli ne ovat suuntaa antavia ajatuksista. Tuloksia esitettiin havainnollistavilla kuvilla sekä sanallisesti.
Tulosten perusteella vastaajajoukko koki työyhteisönsä sekä johtamisen arvostuksen suhteellisen hyvänä, mutta selvästi esiin nousi huoli palautumisesta ja työn tavoitteet menivät resurssien yli, joka laski keskiarvoja esimerkiksi Likert- taulukon keskiarvossa. Vastaajat kokivat tärkeäksi kuulluksi tulemisen, palautteen annon ja työn merkityksellisyyden. Tulokset eivät ole yllättävät, koska kokemusten perusteella kuormitus ja palautuminen on monessa työpaikassa ongelma eikä sitä johdeta oikein.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että arvostava johtaminen ja hyvä työyhteisö muodostaa keskeisen perustan työhyvinvoinnin tukemiselle. Esihenkilöiden rooli näkyy erityisesti osallistamisen tukemisessa, palautteen antamisessa ja yhteisöllisyyden tunteen vetäjänä. Tulosten perusteella vastaajajoukkojen yritysten olisi tärkeä panostaa vielä enemmän työn hallintaan, palautumisen mahdollisuuksille ja avoimeen keskusteluun.
Työn kehitysehdotus on keskittyminen omaan palautumiseen ja työpaikalla vaatiminen oikeaan ja arvostavaan johtamiseen.
