Työntekijöiden kokemuksia etätyöstä Yritys X:ssä
Sarvikas, Priska (2025)
Sarvikas, Priska
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730515
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730515
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, millaisia kokemuksia työntekijöillä on etätyöstä. Etätyöllä tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä etä- ja hybridityötä. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona. Tutkimuksen aihe rajattiin toimeksiantajan kanssa työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen, vuorovaikutukseen ja johtamiseen. Toimeksiantajayritys ei ollut aiemmin tutkinut etätyötä ja työntekijöiden kokemuksia siitä, joten aihe oli toimeksiantajalle ajankohtainen. Toimeksiantajayrityksessä tehdään etätyötä kohtuullisen paljon.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin etätyötä ja sen keskeisiä piirteitä, työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, vuorovaikutusta ja johtamista. Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan tiloissa tehtävää työtä. Etätyö muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja. Työhyvinvoinnin kannalta etätyö tuo sekä hyötyjä, kuten ajansäästöä ja tehokkuuden parantumista, että haasteita palautumiseen. Työtyytyväisyyttä lisäävät erityisesti autonomia ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen muotoihin, mutta kokemukset vaihtelevat työtehtävien ja yksilöllisten piirteiden mukaan. Etätyössä epämuodolliset kohtaamiset vähenevät, mikä voi heikentää yhteenkuuluvuutta ja lisätä tulkintavirheitä vuorovaikutuksessa. Johtamisessa korostuvat selkeä viestintä, luottamuksen vahvistaminen ja tavoitteiden kirkastaminen, jotta etätyöympäristö tukee sekä työn sujuvuutta että tiimien hyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena toimeksiantajan koko suomen henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 35 vastaajaa ja kyselyn vastaajaprosentti oli 59 %. Tutkimuksen alustana toimi Webropol-kyselytyökalu. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä ja Likert-asteikkoon perustuvia väittämiä. Kysely jaettiin viiteen osioon tietoperustan aihealueiden mukaisesti.
Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla keskeisimpiä taustamuuttujia, sekä laskemalla tilastollisia merkitsevyyksiä. Vastauksista selvisi, että etätyötä tehtiin erittäin paljon. Vastaajista 77 % työskenteli vähintään 60 % viikosta etänä. Etätyö koettiin hyvin tärkeänä työtyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä ja usealle etätyömahdollisuuden puute olisi ollut syy kieltäytyä työpaikasta. Tärkeimmät syyt etätyön tekemiselle olivat ajansäästö, tehokkaampi työskentely ja vähemmän häiriötekijöitä. Etätyön koettiin myös parantavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, joka korreloi positiivisesti viikossa työskennellyn etätyön kanssa. Mitä enemmän etätyötä tehdään, sitä enemmän etätyön koetaan parantavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Kokemus tiimin tuesta, vuorovaikutuksesta ja yhteishengestä etätyössä oli yleisesti positiivinen. Etätyön koettiin kuitenkin jonkin verran heikentävän yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä esihenkilöihinsä etätyön johtamisessa. Palautteenanto nousi selkeimpänä kehityskohteena esihenkilöille. Etätyön voidaan todeta olevan työntekijöille merkittävä hyvinvointia ja tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Etätyömahdollisuuden puuttuminen vaikuttaisi suoraan työpaikan houkuttelevuuteen.
Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin etätyötä ja sen keskeisiä piirteitä, työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä, vuorovaikutusta ja johtamista. Etätyöllä tarkoitetaan muualla kuin työnantajan tiloissa tehtävää työtä. Etätyö muuttaa työn tekemisen tapoja, mutta voi hämärtää työn ja vapaa-ajan rajoja. Työhyvinvoinnin kannalta etätyö tuo sekä hyötyjä, kuten ajansäästöä ja tehokkuuden parantumista, että haasteita palautumiseen. Työtyytyväisyyttä lisäävät erityisesti autonomia ja mahdollisuus vaikuttaa työn tekemisen muotoihin, mutta kokemukset vaihtelevat työtehtävien ja yksilöllisten piirteiden mukaan. Etätyössä epämuodolliset kohtaamiset vähenevät, mikä voi heikentää yhteenkuuluvuutta ja lisätä tulkintavirheitä vuorovaikutuksessa. Johtamisessa korostuvat selkeä viestintä, luottamuksen vahvistaminen ja tavoitteiden kirkastaminen, jotta etätyöympäristö tukee sekä työn sujuvuutta että tiimien hyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena toimeksiantajan koko suomen henkilöstölle. Kyselyyn vastasi 35 vastaajaa ja kyselyn vastaajaprosentti oli 59 %. Tutkimuksen alustana toimi Webropol-kyselytyökalu. Kyselyssä oli monivalintakysymyksiä ja Likert-asteikkoon perustuvia väittämiä. Kysely jaettiin viiteen osioon tietoperustan aihealueiden mukaisesti.
Tutkimuksen tuloksia analysoitiin ristiintaulukoimalla keskeisimpiä taustamuuttujia, sekä laskemalla tilastollisia merkitsevyyksiä. Vastauksista selvisi, että etätyötä tehtiin erittäin paljon. Vastaajista 77 % työskenteli vähintään 60 % viikosta etänä. Etätyö koettiin hyvin tärkeänä työtyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä ja usealle etätyömahdollisuuden puute olisi ollut syy kieltäytyä työpaikasta. Tärkeimmät syyt etätyön tekemiselle olivat ajansäästö, tehokkaampi työskentely ja vähemmän häiriötekijöitä. Etätyön koettiin myös parantavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, joka korreloi positiivisesti viikossa työskennellyn etätyön kanssa. Mitä enemmän etätyötä tehdään, sitä enemmän etätyön koetaan parantavan työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Kokemus tiimin tuesta, vuorovaikutuksesta ja yhteishengestä etätyössä oli yleisesti positiivinen. Etätyön koettiin kuitenkin jonkin verran heikentävän yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä. Vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä esihenkilöihinsä etätyön johtamisessa. Palautteenanto nousi selkeimpänä kehityskohteena esihenkilöille. Etätyön voidaan todeta olevan työntekijöille merkittävä hyvinvointia ja tyytyväisyyttä lisäävä tekijä. Etätyömahdollisuuden puuttuminen vaikuttaisi suoraan työpaikan houkuttelevuuteen.
