Maasähkö Itämeren alueella: varustamoiden näkökulma
Andersson, Kurt (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730516
Tiivistelmä
Maasähkön käyttö nähdään yhtenä keinona merenkulun ympäristövaikutusten hallinnassa. Tutkimuksessa selvitettiin esteitä ja kannustimia, jotka vaikuttavat Itämerellä liikennöivien varustamoiden maasähkön käyttöönottoon sekä itse käyttöön. Maasähkön onnistunut käyttöönotto vaatii useamman toimijan yhteistyötä – myös tähän liittyviä näkökulmia tuli esiin tutkimuksessa. Lisäksi perehdyttiin maasähkön käytön ympäristövaikutuksiin.
Tutkimusaiheeseen perehdyttiin kahdella haastattelulla, joiden pohjalta suunniteltiin kyselylomake. Kyselylomake lähetettiin varustamoiden edustajille, joilta oli ennakolta kysytty kiinnostusta tutkimukseen osallistumiseen. Vastaukset kyselyyn analysoitiin lähinnä kvalitatiivisesti tuoden näkyville kiinnostavaksi katsottuja näkökulmia maasähkön käytöstä.
Edellytykset maasähkön käytölle ja käyttöönotolle vaihtelivat suuresti tutkittujen varustamoiden ja alusten välillä. Satamilla huomattiin olevan suuri vaikutus sekä maasähkön käyttöä edistävänä että jarruttavana tekijänä. Myös aluksen tyyppi ja käyttöprofiili vaikuttivat merkittävästi maasähkön käyttöön ja käyttöönottoon. Toisaalta aineistosta tuli esille myös se, miten varustamon näkökulma maasähköön saattaa olla merkittävin tekijä käyttöönotossa. Kaikki vastaajat kokivat maasähkön jälkiasennuksen kalliiksi ja vaikeaksi projektiksi, mutta lähes kaikkiin tulevaisuudessa tilattaviin aluksiin varustamot aikovat rakentaa maasähköliittymän.
Tämän työn valmistuminen kesti liian pitkään. Työn tekemisen aikana on päätöksentekoympäristö muuttunut yhä enemmän velvoittavaan suuntaan. Siten tutkimuksesta ei ole varsinaista hyötyä työn tekijän osaamisen kartuttamisen lisäksi. Itse tutkimuksessa varustamoiden maantieteellinen jakauma on turhan rajallinen laajempien johtopäätösten tekemiseksi merenkulun ja maasähkön suhteesta. Kyselyssä ei ymmärretty erotella pien- ja keskijännitteistä maasähköä, jotka ovat käytännössä hyvin eri asioita. Tämä aiheutti tulosten tulkintaan epämääräisyyttä. The use of shore-side power is seen as one method among many in tackling the environmental challenges the shipping industry is facing. The purpose of this study was to identify aspects affecting the decision-making of ship operators in the Baltic Sea when implementing and using shore-side power including possible barriers and challenges as well as incentives. The importance and effects of shore-side power as a means of mitigating the environmental impact of shipping operations was also examined.
Two interviews with experts in the field were conducted and collected information was used to design a questionnaire. Shipping companies had been contacted beforehand to inquire about their interest in taking part in the study and the questionnaire was sent to those that expressed willingness to participate. The questionnaires were analysed qualitatively, and the main points regarding the use of shore-side power were collected from the material.
There was large variance among the shipping companies in deployment and use of shore-side power, in which ports often played a decisive role. Ports varied from those that completely failed to offer shore-side power to those that required it’s use by ships berthing in their facilities. The study brought out aspects in the importance of cooperation between actors in the deployment of shore-side power. The type and traffic profile of vessels was also a significant indicator for the use of shore-side power. Also, in some cases operators’ attitude played a role. All respondents considered retrofitting a vessel with shore-side power expensive and difficult. On the other hand, almost all of them said that they were going to utilize it on their new builds.
It must be stated that the outcome of this thesis was somewhat affected by the fact that during the study the regulatory environment changed significantly and the geographical variance in the studied shipping companies was too narrow for any general conclusions regarding the use of shore-side power. Also, there were no specified questions concerning different voltages in the questionnaire, which made the interpretation of the results quite difficult.
Tutkimusaiheeseen perehdyttiin kahdella haastattelulla, joiden pohjalta suunniteltiin kyselylomake. Kyselylomake lähetettiin varustamoiden edustajille, joilta oli ennakolta kysytty kiinnostusta tutkimukseen osallistumiseen. Vastaukset kyselyyn analysoitiin lähinnä kvalitatiivisesti tuoden näkyville kiinnostavaksi katsottuja näkökulmia maasähkön käytöstä.
Edellytykset maasähkön käytölle ja käyttöönotolle vaihtelivat suuresti tutkittujen varustamoiden ja alusten välillä. Satamilla huomattiin olevan suuri vaikutus sekä maasähkön käyttöä edistävänä että jarruttavana tekijänä. Myös aluksen tyyppi ja käyttöprofiili vaikuttivat merkittävästi maasähkön käyttöön ja käyttöönottoon. Toisaalta aineistosta tuli esille myös se, miten varustamon näkökulma maasähköön saattaa olla merkittävin tekijä käyttöönotossa. Kaikki vastaajat kokivat maasähkön jälkiasennuksen kalliiksi ja vaikeaksi projektiksi, mutta lähes kaikkiin tulevaisuudessa tilattaviin aluksiin varustamot aikovat rakentaa maasähköliittymän.
Tämän työn valmistuminen kesti liian pitkään. Työn tekemisen aikana on päätöksentekoympäristö muuttunut yhä enemmän velvoittavaan suuntaan. Siten tutkimuksesta ei ole varsinaista hyötyä työn tekijän osaamisen kartuttamisen lisäksi. Itse tutkimuksessa varustamoiden maantieteellinen jakauma on turhan rajallinen laajempien johtopäätösten tekemiseksi merenkulun ja maasähkön suhteesta. Kyselyssä ei ymmärretty erotella pien- ja keskijännitteistä maasähköä, jotka ovat käytännössä hyvin eri asioita. Tämä aiheutti tulosten tulkintaan epämääräisyyttä.
Two interviews with experts in the field were conducted and collected information was used to design a questionnaire. Shipping companies had been contacted beforehand to inquire about their interest in taking part in the study and the questionnaire was sent to those that expressed willingness to participate. The questionnaires were analysed qualitatively, and the main points regarding the use of shore-side power were collected from the material.
There was large variance among the shipping companies in deployment and use of shore-side power, in which ports often played a decisive role. Ports varied from those that completely failed to offer shore-side power to those that required it’s use by ships berthing in their facilities. The study brought out aspects in the importance of cooperation between actors in the deployment of shore-side power. The type and traffic profile of vessels was also a significant indicator for the use of shore-side power. Also, in some cases operators’ attitude played a role. All respondents considered retrofitting a vessel with shore-side power expensive and difficult. On the other hand, almost all of them said that they were going to utilize it on their new builds.
It must be stated that the outcome of this thesis was somewhat affected by the fact that during the study the regulatory environment changed significantly and the geographical variance in the studied shipping companies was too narrow for any general conclusions regarding the use of shore-side power. Also, there were no specified questions concerning different voltages in the questionnaire, which made the interpretation of the results quite difficult.