Yksityistien siltahankkeen haasteet
Henriksson, Heikki (2025)
Henriksson, Heikki
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112730397
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yksityistiesiltojen uusimishankkeisiin liittyviä haasteita tiekuntien näkökulmasta, kirjallisten lähteiden ja case-tutkimusten avulla. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota tiekunnat voivat hyödyntää tulevissa siltahankkeissa, ottamalla huomioon muiden tiekuntien aikaisemmin kohtaamia haasteita ratkaisumalleineen, liittyen rahoitukseen, vesistöön, lupamenettelyyn sekä sopivan siltatyypin valintaan. Haastattelut tiekuntien edustajien osalta toteutettiin anonyymisti asianosaisten toiveiden mukaisesti.
Tulokset osoittivat, että sopivan siltamallin valinta on aina tapauskohtaista ja siihen vaikuttavat muun muassa vesistö, maaperä, sillan jänneväli sekä tiekunnan taloudelliset edellytykset. Lähtökohtaisesti voitiin todeta, että putkisillat ovat kustannustehokkain vaihtoehto, mutta putkikoon kasvu ja maaperän haasteellinen rakenne kaventavat herkästi kustannuseroa suhteessa muihin siltavaihtoehtoihin. Teollisesti valmistettujen tyyppisiltaratkaisuiden kustannustaso todettiin selvityksen pohjalta yleisesti korkeaksi ja varsinkin pienillä tiekunnilla omarahoituksen järjestäminen oli haasteellista, vaikka hanke oli saanut valtionavustusta.
Johtopäätöksenä todettiin, että tiekunnan on seurattava säännöllisesti vanhan sillan kuntoa SILKO-ohjeistuksen mukaisesti liikenne turvallisuuden takaamiseksi ja valmistauduttava ennakkoon tulevaan siltahankkeeseen keräämällä ylimääräisillä tiemaksuilla siltakassaa, mielellään useamman vuoden ajan. Lisäksi on tärkeää tehdä riittäviä ennakkoselvityksiä, kuten teettää aukkolausunto ja maaperätutkimus sekä tiedustella vesistöön liittyvien viranomaislupien tarpeellisuus, arvioida asiantuntijan avustuksella soveltuvin siltatyyppi ja selvittää hankkeen valtionavustuskelpoisuus. Viranomaisille suosituksena ehdotetaan siltahankkeiden valtionavustusten myöntämisperusteiden joustavampaa soveltamista, jotta siltasuunnittelun saatavuus paranisi ja hankkeiden kustannustaso vastaisi paremmin tiekuntien taloudellista kantokykyä.
Tulokset osoittivat, että sopivan siltamallin valinta on aina tapauskohtaista ja siihen vaikuttavat muun muassa vesistö, maaperä, sillan jänneväli sekä tiekunnan taloudelliset edellytykset. Lähtökohtaisesti voitiin todeta, että putkisillat ovat kustannustehokkain vaihtoehto, mutta putkikoon kasvu ja maaperän haasteellinen rakenne kaventavat herkästi kustannuseroa suhteessa muihin siltavaihtoehtoihin. Teollisesti valmistettujen tyyppisiltaratkaisuiden kustannustaso todettiin selvityksen pohjalta yleisesti korkeaksi ja varsinkin pienillä tiekunnilla omarahoituksen järjestäminen oli haasteellista, vaikka hanke oli saanut valtionavustusta.
Johtopäätöksenä todettiin, että tiekunnan on seurattava säännöllisesti vanhan sillan kuntoa SILKO-ohjeistuksen mukaisesti liikenne turvallisuuden takaamiseksi ja valmistauduttava ennakkoon tulevaan siltahankkeeseen keräämällä ylimääräisillä tiemaksuilla siltakassaa, mielellään useamman vuoden ajan. Lisäksi on tärkeää tehdä riittäviä ennakkoselvityksiä, kuten teettää aukkolausunto ja maaperätutkimus sekä tiedustella vesistöön liittyvien viranomaislupien tarpeellisuus, arvioida asiantuntijan avustuksella soveltuvin siltatyyppi ja selvittää hankkeen valtionavustuskelpoisuus. Viranomaisille suosituksena ehdotetaan siltahankkeiden valtionavustusten myöntämisperusteiden joustavampaa soveltamista, jotta siltasuunnittelun saatavuus paranisi ja hankkeiden kustannustaso vastaisi paremmin tiekuntien taloudellista kantokykyä.
