Asukaslähtöisyyden kehittäminen pitkäaikaishoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhainkodin hoitajien kokemuksia asukaslähtöisyydestä ja sen toteutumisesta omalla osastollaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi hoitajien käsityksiä asukaslähtöisyydestä sekä sen toteutumisesta vanhainkodin osastolla. Tavoitteena oli lisäksi herättää keskustelua asukaslähtöisyyden tärkeydestä ja sen merkityksestä vanhainkodin osastolla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään Pirkanmaalaisen vanhainkodin osaston kanssa. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat olivat pitkäaikaishoito, asukaslähtöinen hoitotyö, toimintakyvyn säilyminen pitkäaikaishoidossa sekä holistinen ihmiskäsitys.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella ja vastauksia tuli takaisin viisitoista kappaletta. Tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tuloksista muodostui yksitoista yläluokkaa, jotka olivat itsemääräämisoikeus, psyykkisten tarpeiden huomioiminen, fyysisten tarpeiden huomioiminen, yksilön huomioiminen yhtei-sössä, kokemus viriketoiminnan toteutumisesta, kokemus ihmisen elämänkaaren merkityksestä, kokemus yksityisyydestä, kokemus läsnäolon toteutumisesta, kokemus muutoksesta, kokemus kodinomaisuudesta ja hoitohenkilökunnan sitoutuneisuus työhön. Tuloksissa kävi ilmi, että hoitajan aito läsnäolo oli merkittävin tekijä asukaslähtöisyyden toteutumiselle. Lisäksi pidettiin tärkeänä sitä, että ikäihmiselle annetaan mahdollisuus päättää omaa hoitoaan koskevissa asioissa. Haasteena asukaslähtöisyyden toteutumiselle nähtiin muutoksen nopea tahti sekä tilojen epäkäytännöllisyys. Työmäärän koettiin myös lisääntyneen eikä henkilökuntamäärä ollut aina riittävää.

Kehittämisehdotuksena on, että ikäihmisen omia toiveita omaa hoitoaan koskien kuullaan jo hoitoneuvottelussa vanhainkotiin tulovaiheessa. Tämä mahdollistaa myös omaisten kuulemisen ja vaikuttamisen, mikäli ikäihminen ei enää itse kykene tahtoaan ilmaisemaan.

The purpose of this study was to examine nurses’ experiences of patient centered care in a retirement home. The aim of this study was to yield more information about how patient-centered care was implemented in an old people’s home. The method of this study was qualitative. The data were collected by open questionnaire and was aimed only for educated nurses in a retirement home. Fifteen responses were received. The data were analyzed by using content analysis.

According to the results it was genuine presence which was the most important factor in patient centered care nursing. The nurses’ thought that taking care of good basic nursing and just ‘being there’ for the elderly people, were the most important matters, when considering the physical needs of the patient. The spiritual needs of the elderly were most commonly treated by giving the patient an opportunity to take part in the decision making regarding their own care. Decent patient centered care was threatened by constant rush and lack of staff. Some of the nurses also thought that constant change were too fast for some nurses to handle.

To develop patient-centered care, the nurses suggested that the elderly people’s needs and wishes about their final years of living, should be examined as soon as on admission to the retirement home.