Ylemmän johdon viestinnän vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin rahoitusalalla

Abstract

Rahoitusalalla ylemmän johdon viestinnän merkitys korostui erityisesti organisaatioiden arjessa, jossa päätösten, muutosten ja tavoitteiden ymmärrettävyys vaikutti suoraan henkilöstön työhyvinvointiin. Taustalla oli tarve selvittää, miten viestinnän avoimuus, selkeys ja vuorovaikutteisuus heijastuivat työntekijöiden kokemuksiin työmotivaatiostaan, jaksamisestaan sekä luottamuksestaan ylempään johtoon. Tavoitteena oli tuottaa tietoa viestinnän keskeisistä vahvuuksista sekä haasteista ja tunnistaa tekijöitä, jotka selittivät työntekijöiden kokemia vaikutuksia liittyen työhyvinvointiin.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa oli laadullisia elementtejä. Kysely suunnattiin kaikille rahoitusalalla työskenteleville työntekijöille. Kysely keräsi taustatietoja vastaajista ja sisälsi väittämiä, joissa arvioitiin johdon viestintää avoimuuden, ajantasaisuuden, selkeyden, luottamuksen ja vuorovaikutuksen näkökulmista. Aineisto analysoitiin tilastollisesti keskiarvojen ja prosenttiosuuksien avulla ja avoimia vastauksia tulkittiin temaattisella sisällönanalyysilla, joka mahdollisti työntekijöiden kokemusten ja kehitystarpeiden tarkemman esiin nostamisen.

Tulosten perusteella ylemmän johdon viestintä koettiin pääosin ymmärrettäväksi, mutta sen avoimuudessa, vuorovaikutteisuudessa ja päätösten perustelemisessa ilmeni puutteita. Viestintä koettiin osin yksisuuntaiseksi, eikä kaikilla työntekijöillä ollut tunnetta siitä, että näkemyksiä kuultiin tai huomioitiin. Avoimuutta koskevat arviot jakautuivat tasaisesti ja viestintää pidettiin usein riittämättömänä etenkin muutostilanteissa. Laadullinen aineisto korosti toiveita henkilökohtaisemmasta, konkreettisemmasta ja ajantasaisemmasta viestinnästä sekä mahdollisuuksista käydä avointa vuoropuhelua johdon kanssa.

Johtopäätösten mukaan ylemmän johdon viestinnällä oli merkittävä vaikutus työntekijöiden kokemaan turvallisuuteen, motivaatioon ja luottamukseen. Avoimempi, johdonmukaisempi ja osallistavampi viestintä vahvistaa työn ennakoitavuutta, vähentää epävarmuutta ja tukee työntekijöiden työhyvinvointia. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousi viestinnän läpinäkyvyyden lisääminen, päätösten perustelujen selkeyttäminen sekä vuorovaikutteisten viestintä mahdollisuuksien lisääminen. Tulosten perusteella viestinnän systemaattinen kehittäminen nähdään tarpeellisena, jotta rahoitusalan organisaatiot pystyvät vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin sekä tukemaan henkilöstön hyvinvointia pitkäjänteisesti.