Kaarinan liikuntasuunnitelman laatiminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Kaarinan kaupungin kunnallisten liikuntapalveluiden toimintaa ja laatia sen ensimmäinen virallinen liikuntasuunnitelma. Liikuntasuunnitelman on tarkoitus toimia strategisena työkaluna, jonka avulla edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia, lisätä liikunnan saavutettavuutta sekä vahvistaa liikunnan roolia kaupungin palvelurakenteessa.

Suunnitteluprosessissa käytettiin sosiaaliekologista mallia, jonka avulla saatiin moniulotteinen näkökulma liikuntakäyttäytymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Mallin avulla tarkasteltiin liikuntapalveluiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä viidellä eri tasolla: yksilön, ihmissuhteiden, yhteisön, organisaation ja yhteiskunnan näkökulmasta. Lähestymistavan avulla liikuntasuunnitelmassa voitiin huomioida eri tahoja, kuten kaupungin asukkaita, kouluja, työpaikkoja sekä hallinnon roolia liikunnan edistämisessä.

Opinnäytetyössä korostetaan, miten liikunnan edistäminen kunnallisella tasolla vaatii kokonaisvaltaista ja poikkisektoraalista yhteistyötä. Sosiaaliekologisen mallin avulla oli mahdollista tunnistaa yksilöllisiä sekä rakenteellisia esteitä ja mahdollisuuksia. Mallin avulla rakennettiin Kaarinan liikuntasuunnitelma, jonka avulla annetaan tukea yhdenvertaisuudelle, osallisuudelle ja kestävälle hyvinvoinnille.

The exercise plan is designed as a strategic tool to promote residents’ well-being, enhance accessibility to physical activity, and strengthen the role of exercise within the city’s service structure.

The planning process was guided by the social ecological model, which provided a multidimensional perspective on factors influencing physical activity behavior. This model enabled an examination of elements affecting physical activity services at five levels: individual, interpersonal, community, organizational, and societal. Through this approach, the exercise plan considered various stakeholders, including residents, schools, workplaces, and the role of municipal administration in promoting physical activity.

The thesis emphasizes that promoting physical activity at the municipal level requires a holistic and cross-sectoral collaboration. Using the social ecological model made it possible to identify both individual and structural barriers and opportunities. The model was applied to construct Kaarina’s exercise plan, which supports equality, inclusion, and sustainable well-being.