Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen varmistaminen - Täydennyskoulutuksen ja mentoroinnin rooli

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueella perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkkeenmääräämishoitajien kokemuksia ja mielipiteitä lääkkeenmääräämishoitajille suunnatun täydennyskoulutuksen toteutumisesta ja mentoroinnin tarpeesta. Sen lisäksi oli tarkoituksena kartoittaa, onko lääkkeenmääräämishoitajakoulutus lisännyt sen suorittaneilla sairaanhoitajilla työn veto- ja pitovoimaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lääkkeenmääräämishoitajien täydennyskoulutusten toteutumista ja mentoroinnin käyttöönottoa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa ja tätä kautta parantaa potilasturvallisuutta ja tehokasta lääkehoidon toteutumista. Opinnäytetyö toteutettiin anonyymisti Webropol-kyselytutkimuksena Varsinais-Suomen hyvinvointialueen perusterveydenhuollon lääkkeenmääräämishoitajille (n=73) alkuvuodesta 2025.

Opinnäytetyön tulosten perusteella noin neljäsosa vastaajista ei ollut saanut lainkaan lääkkeenmääräämishoitajille suunnattua täydennyskoulutusta viimeisen vuoden aikana. Tulosten perusteella lääkkeenmääräämishoitajille kohdennettua koulutusta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän. Suomessa järjestetään tällä hetkellä 1–2 lääkkeenmääräämishoitajille suunnattua koulutuspäivää vuodessa, joiden toisena järjestäjänä toimii ammattiliitto. Lääkkeenmääräämishoitajille suunnatun täydennyskoulutuksen puutteen vuoksi olisi perusteltua, että ainakin näihin koulutuksiin olisi mahdollista vuosittain osallistua. Myös mahdollisuutta osallistua lääkäreille suunnattuun täydennyskoulutukseen toivottiin tämän opinnäytetyön perusteella. Tämä voikin olla hyödyllistä lääkkeenmääräämishoitajille, sillä lääkkeenmääräämishoitajan työssä korostuu erityisesti itsenäinen päätöksenteko ja lääkehoidon erityisosaaminen. Lääkkeenmääräämishoitajan on hallittava hoitotyön näkökulman lisäksi myös erityisesti lääkehoitoon liittyvää lääketieteellistä osaamista.

Opinnäytetyön perusteella täydennyskoulutuksen tarvetta koetaan useilla eri osa-alueilla. Koulutustarpeessa kuitenkin korostuvat samat pääteemat kuin lääkkeenmääräämishoitajien peruskoulutuksessakin. Näitä ovat muun muassa farmakologia, patofysiologia, tautioppi ja potilaan kliininen tutkiminen. Opinnäytetyön perusteella myös mentoroinnille koetaan selkeää tarvetta. Työn veto- ja pitovoiman todettiin kasvaneen lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittamisen jälkeen.

The primary aim of this thesis was to explore the experiences and opinions of nurse prescribers working in primary health care in the Welfare Area of Southwest Finland regarding the implementation of continuing education and the perceived need for mentoring. Additionally, the thesis sought to determine whether obtaining the nurse prescribing qualification has increased work engagement among those who have completed the training. The broader objective was to support the development of continuing education and the introduction of mentoring programs for nurse prescribers in primary health care within the region. These efforts ultimately contribute to enhanced patient safety and more effective medical treatment practices. This study was conducted as a survey among nurse prescribers (n = 73) working in primary health care in the Welfare Area of Southwest Finland. Data were collected anonymously via a Webropol survey in early 2025.

The results revealed that about 24% of the respondents had not received any continuing education specifically targeted at nurse prescribers within the past year. The findings highlight a growing need to develop and expand targeted training opportunities. Currently in Finland, nurse prescribers typically have access to only one or two days of such training annually, often organized by professional unions.

Given the limited availability of targeted continuing education, it would be reasonable to ensure that these sessions are consistently offered each year. The study also suggests that nurse prescribers could benefit from participating in training designed for physicians, as their work involves a high degree of independent decision-making based on advanced expertise. Nurse prescribers must possess not only a strong foundation in nursing but also substantial medical knowledge, particularly in pharmacology and medication management. The need for continuing education was identified across several areas, though the main themes; pharmacology, pathophysiology, and clinical examination - align closely with those emphasized in the basic nurse prescriber training. Furthermore, the findings indicate a clear need for a formal mentoring program to support nurse prescribers in their roles. Finally, the study found that the nurse prescribing qualification has had a positive impact on job satisfaction and engagement, making the role more attractive to those who have completed the training.