Mobiilisovelluksen prototyypin kehittäminen ja vertailu tekoälyn tuottamaan ratkaisuun
Viitala, Jenna (2025)
Viitala, Jenna
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112930905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025112930905
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa mobiilisovelluksen käyttöliittymäprototyyppi ja vertailla sitä Figma Make -tekoälytyökalun luomaan käyttöliittymäprototyyppiin samasta aiheesta. Tarkoituksena oli luoda päiväkirjasovellus, jossa on myös kuvagalleria sekä bullet journal -menetelmästä tutut kalenteri- ja seurantataulukkonäkymät. Opinnäytetyö tehtiin syksyn 2025 aikana.
Tietoperustassa esiteltiin käyttöliittymän ja käyttökokemuksen määritelmät sekä niiden suunnittelemiseen liittyviä tärkeitä käsitteitä, periaatteita ja menetelmiä. Tietoperustassa käytiin läpi myös prototyypin määritelmä ja Figma -sovelluksen ominaisuuksia. Lisäksi ajankohtaisena aiheena oli tekoälyn vaikutus prototyyppien luomiseen ja käyttöliittymäsuunnitteluun nyt ja tulevaisuudessa.
Empiirisessä osuudessa ensin suunniteltiin ja toteutettiin käyttöliittymäprototyyppi. Suunnitelmassa esiteltiin sovelluksen toiminnallisuudet ja koottiin ne vaatimusmäärittelyksi, sekä luotiin suunnitelma käyttöliittymän visuaalisuudelle. Prototyyppi luotiin Figma -sovelluksella suunnitelmaa seuraten. Seuraavaksi ensimmäisen prototyypin suunnitteluvaiheessa tehty vaatimusmäärittely ja sovelluksen idea annettiin Figma Make -tekoälytyökalulle. Tekoäly sai kehittää visuaalisen ratkaisun itse. Tekoälyn luomassa prototyypissä oli lähes kaikki toivotut ominaisuudet, mutta se ei ollut täysin toimiva sellaisenaan.
Lopuksi prototyyppejä vertailtiin keskenään. Prototyypit olivat visuaalisesti todella erilaisia ja molemmissa on käytetty omanlaista lähestymistapaa toiminnallisuuksien toteuttamiseen. Molemmissa oli huomioitu käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita ja visuaalinen toteutus oli yhtenäinen. Tekoälyn prototyypissä oli kuitenkin virheitä, kuten uloskirjautumisen nappi, joka asetettiin suoraan muiden nappien päälle. Vertailussa todettiin, että tekoäly on tehokas työkalu käyttöliittymien kehittämisessä, mutta sen tuotosten tulisi aina olla ihmisen tarkistamia. Se, kumpi ratkaisu olisi ollut käyttäjien mielestä parempi, olisi selvinnyt käyttäjätestauksella.
Opinnäytetyössä saavutettiin asetetut tavoitteet. Itse tehty prototyyppi oli onnistunut, koska sen toteuttaminen seurasi suunnitelmaa, kaikki vaatimukset toteutettiin ja se oli tietoperustassa esiteltyjen periaatteiden mukainen. Figma Make -tekoälytyökalulle annettu syöte olisi voinut olla tarkempi toimivamman prototyypin luomiseksi. Vertailussa pyrittiin huomioimaan eri näkökulmia käyttöliittymän toteutuksista. Vertailu osoitti sen, että tekoäly osaa tehdä hyviä ratkaisuja, mutta tekee myös virhearvioita, jos sille ei anna erittäin tarkkoja ohjeita.
Tietoperustassa esiteltiin käyttöliittymän ja käyttökokemuksen määritelmät sekä niiden suunnittelemiseen liittyviä tärkeitä käsitteitä, periaatteita ja menetelmiä. Tietoperustassa käytiin läpi myös prototyypin määritelmä ja Figma -sovelluksen ominaisuuksia. Lisäksi ajankohtaisena aiheena oli tekoälyn vaikutus prototyyppien luomiseen ja käyttöliittymäsuunnitteluun nyt ja tulevaisuudessa.
Empiirisessä osuudessa ensin suunniteltiin ja toteutettiin käyttöliittymäprototyyppi. Suunnitelmassa esiteltiin sovelluksen toiminnallisuudet ja koottiin ne vaatimusmäärittelyksi, sekä luotiin suunnitelma käyttöliittymän visuaalisuudelle. Prototyyppi luotiin Figma -sovelluksella suunnitelmaa seuraten. Seuraavaksi ensimmäisen prototyypin suunnitteluvaiheessa tehty vaatimusmäärittely ja sovelluksen idea annettiin Figma Make -tekoälytyökalulle. Tekoäly sai kehittää visuaalisen ratkaisun itse. Tekoälyn luomassa prototyypissä oli lähes kaikki toivotut ominaisuudet, mutta se ei ollut täysin toimiva sellaisenaan.
Lopuksi prototyyppejä vertailtiin keskenään. Prototyypit olivat visuaalisesti todella erilaisia ja molemmissa on käytetty omanlaista lähestymistapaa toiminnallisuuksien toteuttamiseen. Molemmissa oli huomioitu käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita ja visuaalinen toteutus oli yhtenäinen. Tekoälyn prototyypissä oli kuitenkin virheitä, kuten uloskirjautumisen nappi, joka asetettiin suoraan muiden nappien päälle. Vertailussa todettiin, että tekoäly on tehokas työkalu käyttöliittymien kehittämisessä, mutta sen tuotosten tulisi aina olla ihmisen tarkistamia. Se, kumpi ratkaisu olisi ollut käyttäjien mielestä parempi, olisi selvinnyt käyttäjätestauksella.
Opinnäytetyössä saavutettiin asetetut tavoitteet. Itse tehty prototyyppi oli onnistunut, koska sen toteuttaminen seurasi suunnitelmaa, kaikki vaatimukset toteutettiin ja se oli tietoperustassa esiteltyjen periaatteiden mukainen. Figma Make -tekoälytyökalulle annettu syöte olisi voinut olla tarkempi toimivamman prototyypin luomiseksi. Vertailussa pyrittiin huomioimaan eri näkökulmia käyttöliittymän toteutuksista. Vertailu osoitti sen, että tekoäly osaa tehdä hyviä ratkaisuja, mutta tekee myös virhearvioita, jos sille ei anna erittäin tarkkoja ohjeita.
